Mainos

Asuntomessuilla sisustettiin ajan hengessä

Tuusulan asuntomessujen sisustuksissa näkyivät ajassa vallitsevat virtaukset. Käytännöllisyys ja yksinkertaisuus yhdistettynä ylellisyyteen viehätti monen kävijän silmää. Pintamateriaalit ja sisustustekstiilit huokuivat maanläheisyyttä, lämpöä ja valoa.

Valoa ja eleganttia valkoista

Messutalojen sisätilat olivat yleisilmeeltään valoisia ja avaria. Valoa pääsi virtaamaan sisään sekä valtavista lattiasta kattoon asti ulottuvista ikkunoista että varjoisiin nurkkapaikkoihin sijoitetuista pikkuruuduista. Sisällä valon kulkua oli avustettu sisäseiniin suunnitelluilla aukoilla, ikkunoilla ja lasiovilla sekä vajaamittaisilla seinillä, jotka loivat vaikutelman yhdestä ainoasta suuresta tilasta. Irrallisenoloisten seinien ja seiniin puhkottujen aukkojen vaikutuksesta tilaan lankesi ristiin rastiin vienoja varjoja. Päivän kuluessa ne synnyttävät tunteen valon ja varjon leikistä varjojen vaihtaessa lipuen paikkaa vaaleilla pinnoilla. Monissa taloissa avaruuden tuntua lisäsi vielä avonainen sisäparveke, jolla seisoessaan saattoi nähdä miltei yli koko ilmavan alakerran.

Suurien yhtenäisten tilojen väriskaalat jatkuivat yhtenä tasapainoisena linjana ympäri koko asuntoa. Hienostunut valkoinen kulki sisustustekstiilien ja pintamateriaalien värityksissä punaisena lankana talosta taloon. Puupinnat loivat puolestaan sisustuksien kokonaisvaikutelmaan lämpöä ja pehmeyttä. Tehostevärit vaihtelivat taloittain: punaista oranssia ja terrakottaa, yönsinistä ja pastelleja. Harmaa, beige ja musta olivat myös hyvin edustettuina.

Ikkunaverhojen läpikuultavuus ja harsomaisuus korostivat valoisuusvaikutelmaa vielä entisestään. Monin paikoin verhot oli tosin jätetty kokonaan pois ikkunoista. Valkoinen oli verhojen värivalikoiman kärkipäätä. Runsaatkaan maahan asti ulottuvat verhot eivät kevyen materiaalinsa ja vaaleutensa ansiosta estäneet valoa tunkeutumasta sisätiloihin. Valon läpipäästäviä kaihtimia näkyi erityisesti keittiöiden sisustuksissa. Trendikkäiden bambu- ja pajukaihtimienkin lävitse pilkahteli tunnelmallisia valonsäteitä. Lamellikaihdintyyppi oli myös komeasti edustettuna pitkästä aikaa. Parissa kohteessa paneeliverhoilla oli muodostettu upeita kokonaisuuksia leikittelemällä lomittain asettuvien paneeliosien väreillä niin, että eri väriset osat kuulsivat toistensa lävitse.

Käytännöllistä suoralinjaisuutta

Monet sisustuksista olivat ajattoman tyylikkäitä, puhdaspiirteisiä ja konstailemattomia. Huonekaluissa vallitsivat selkeät linjat ja sisustuskankaiden kuvioinnit olivat pelkistettyjä. Yksivärisyys tai selkeä kuviointi toistui niin verhoiluissa, matoissa, peitteissä, koristetyynyissä kuin kylpyhuoneen pyyhkeissäkin. Minimalismin tavoittelu oli paikoin mennyt jopa niin pitkälle, ettei sisustukseen kuulunut muutaman välttämättömimmän huonekalun lisäksi muuta kuin pari tyylikästä koriste-esinettä, taulua tai tekstiiliä.

Tietotekniikalla ja elektroniikalla oli ollut omat vaikutuksensa sisustuksien suunnitteluun. Tietokoneiden valloittama koppi käytännöllisine työtasoineen taisi puuttua vain messualueen mummonmökistä. TV:n katselulle ja videopelien pelailulle oli monin paikoin varattu oma rauhallinen löhöyssoppi erillään olohuoneista. Stereoita varten suunnitellut hylly-yksiköt löytyivät useimmiten olo- tai makuuhuoneista. Keittiöissä kodinkoneet oli sijoiteltu toimivasti ja huomaamattomasti keittiökalusteisiin. Lisäksi kaikissa taloissa tuntui olevan paljon huomiota saanut iso ja hulppea kodinhoitohuone.

Elementtejä luonnosta

Messujen sisustustekstiilit olivat varsin ylellisiä kuosien yksinkertaisuudesta huolimatta. Luonnonmateriaalien arvostus näkyi materiaalivalinnoissa: silkkiä ja hienoja pellavasekoitteita, silkkisamettia ja nahkaa, valkaistua puuvillaa ja värjättyä jutia. Neulotut tyynynpäälliset ja torkkupeitteet piristivät erikoisuudellaan tyynykasojen ilmettä. Kaiken kaikkiaan tekstiilit toivat puun ja muiden ruskehtavien pintamateriaalien ohella sisustuksiin lämpöä.

Runsaiden puupintojen ja luonnonmateriaaleista valmistettujen tekstiilien lisäksi sisustuksien mausteena oli runsaasti muita luonnosta kimpoavia aiheita alkukantaisuutta ihailevan Adirondack-tyylin mukaisesti. Oksat, kivet, pölkyt ja risut suoraan luonnosta kotiin tuotuina kuuluvat tyylin raaka-aineisiin. Asettelemalla ne sellaisenaan tai vähän niitä muokkaamalla syntyy trendikkäitä yksityiskohtia silmää hivelemään. Adirondack-tyylin voi muutenkin helposti ymmärtää hivelevän ajan myötä urbanisoitunutta ihmismieltä, joka alitajuisesti kaipaa arjen vastapainoksi luontoon ja luonnolliseen elinympäristöön.

Myös monet messujen valaisimista tuntuivat saaneen aiheensa luonnosta. Oksia muistuttavat lampunvarret ojentelivat haarojaan yksin tai monilukuisina ryppäinä päissään valoa hehkuvat lehdykät.

Ruokailupöydille sommitellut kattaukset olivat hengeltään rauhallisia. Japanilaistyyppisten astioiden ja ruokailuvälineiden yksinkertaisuus ja tyyneys yhdistettynä Adirondack-tyyliseen pöytäkoristeluun jatkoi luontevasti sisustuksien harmonista selkeälinjaisuutta.

Teksti: Hanna Helimaa
Kuvat: Risto Palomäki

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.