Monia asunnonostajia askarruttaa ostettavan asunnon ja ennen kaikkea sen märkätilojen kunto. Asuntokaupan yhteydessä tehtäviä kuntotarkastuksia varten on kehitetty asiantuntijajärjestelmä ohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen. Sen tarkoitus on antaa puolueetonta tietoa tarkastettavan asunnon rakennusteknisestä kunnosta, vaurioista, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä antaa toimenpide-ehdotuksia korjaustoimenpiteistä.
"Tarkastuksen suorittajan velvollisuus on toimittaa tilaajalle ennen tarkastusta tilaajan ohje", kertoo rakennusterveystarkastaja Eija Hämäläinen. "Sen avulla tämä voi tutustua tuotteeseen, jota on ostamassa. Nimikkeenähän kuntotarkastus kohdistuu pääsääntöisesti omakotitaloihin tai yhtiömuotoisiin rivitalohuoneistoihin - voisi sanoa, että kohteisiin, joista voimme tutkia niin perustukset kuin vesikaton."
Kerrostaloasunnoissa asuntokaupan kuntotarkastukset rajoittuvat huoneiston sisäpuolisiin osiin. Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tiloihin, joissa on vesipiste tai lattiakaivo. Märkätilat ja keittiö tarkastetaan aistinvaraisin menetelmin rakenteita rikkomatta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävä kosteuskartoitus vaatii paitsi hyviä välineitä, myös ammattitaitoa tulkita mittausten tuloksia. Joissain tapauksissa tarkastus saattaa edellyttää myös taloyhtiön lupaa:
"Taloyhtiön lupa tarkempiin tutkimuksiin ja näytteiden ottamiseen tarvitaan siksi, että pääsääntöisestihän taloyhtiö vastaa talon rakenteista ja osakas pinnoista. Kerrostaloasunnossa tehty asuntokaupan kuntotarkastus kertoo ylipäätään vain osatotuuden ostettavasta kohteesta", huomauttaa puheenjohtaja Esko Lindblad. Auktorisoidut kuntoarvioijat ja -tarkastajat ry. Samaa tähdentää myös Hämäläinen: "Kun teemme huoneiston tarkastuksen, siinä tarkastetaan vain sisäpuoli ja pinnat. Toisin sanoen tiedämme oikeastaan aika vähän siitä myytävästä kokonaisuudesta."
Kerrostaloasunnon ostajan onkin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota siitä, missä kunnossa koko kiinteistö on. Siitä kertoo taloyhtiön teettämä kuntoarvio ja sen pohjalta mahdollisesti tehty kuntotodistus.
Asuntokaupan kuntotarkastusmenettely palvelee siis parhaiten omakotitalon tai rivitaloasunnon ostajia. Niitäkin koskevien kuntotarkastusten luotettavuus on herättänyt paljon keskustelua: "Ikävä kyllä on aivan totta, että taso vaihtelee huomattavasti", Lindblad huokaa. "Se vaihtelee huomattavasti niin hinnan kuin kirjallisen raportoinnin osalta - ja myös työn laadun osalta. Ilmeisesti kyse on vain siitä, kuinka hyvin tarkastaja haluaa työnsä tehdä ja onko riittävästi kokemusta - vai käydäänkö ostamassa rautakaupasta mittari ja ilmoitetaan, että ollaan kosteudenmittaaja..."
Kannattaa olla tarkkana, sillä koulutettuja, päteviä tarkastajiakin löytyy. Asuntokaupan kuntotarkastajat pätevöityvät kiinteistöalan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen kautta.
Ammattitaitoisesti tehdystä asuntokaupan kuntotarkastuksesta on hyötyä kaupan molemmille osapuolille. Tarkastuksen voivat maksaa joko molemmat puoliksi tai toinen yksinään. "Jos se maksetaan puoliksi, molemmilla on käyttöoikeus siihen", Lindblad muistuttaa. "Jos kauppaa ei synny, myyjä voi käyttää sitä edelleen hyödyksi, mutta myös ostaja on saanut kaipaamansa tiedon."
Asuntokaupan kuntotarkastuksen keskimääräisiä hintoja:
Omakotitalo 1000-1500 €
Rivitaloasunto 800-1 000 €
Kerrostaloasunto 350-500 €
Lähde: Suomen Mestaritarkastajat Oy
Luettelo pätevistä asuntokaupan kuntotarkastajista (AKK) löytyy osoitteista:
www.kiinko.fi
www.rkl.fi
(JKA 18.1.2008)