Monia asunnonostajia askarruttaa ostettavan asunnon ja ennen kaikkea sen märkätilojen kunto. Asuntokaupan yhteydessä tehtäviä kuntotarkastuksia varten on kehitetty asiantuntijajärjestelmä ohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen. Sen tarkoitus on antaa puolueetonta tietoa tarkastettavan asunnon rakennusteknisestä kunnosta, vaurioista, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä antaa toimenpide-ehdotuksia korjaustoimenpiteistä.
"Tarkastuksen suorittajan velvollisuus on toimittaa tilaajalle ennen tarkastusta tilaajan ohje", kertoo rakennusterveystarkastaja Eija Hämäläinen. "Sen avulla tämä voi tutustua tuotteeseen, jota on ostamassa. Nimikkeenähän kuntotarkastus kohdistuu pääsääntöisesti omakotitaloihin tai yhtiömuotoisiin rivitalohuoneistoihin - voisi sanoa, että kohteisiin, joista voimme tutkia niin perustukset kuin vesikaton."
Kerrostaloasunnoissa asuntokaupan kuntotarkastukset rajoittuvat huoneiston sisäpuolisiin osiin. Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin tiloihin, joissa on vesipiste tai lattiakaivo. Märkätilat ja keittiö tarkastetaan aistinvaraisin menetelmin rakenteita rikkomatta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävä kosteuskartoitus vaatii paitsi hyviä välineitä, myös ammattitaitoa tulkita mittausten tuloksia. Joissain tapauksissa tarkastus saattaa edellyttää myös taloyhtiön lupaa:
"Taloyhtiön lupa tarkempiin tutkimuksiin ja näytteiden ottamiseen tarvitaan siksi, että pääsääntöisestihän taloyhtiö vastaa talon rakenteista ja osakas pinnoista. Kerrostaloasunnossa tehty asuntokaupan kuntotarkastus kertoo ylipäätään vain osatotuuden ostettavasta kohteesta", huomauttaa puheenjohtaja Esko Lindblad. Auktorisoidut kuntoarvioijat ja -tarkastajat ry. Samaa tähdentää myös Hämäläinen: "Kun teemme huoneiston tarkastuksen, siinä tarkastetaan vain sisäpuoli ja pinnat. Toisin sanoen tiedämme oikeastaan aika vähän siitä myytävästä kokonaisuudesta."
