Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuokra-asuntojen jonotustilanne on pidentynyt 2000-luvun ennätykseensä. Luku on ylittänyt 40 000 ruokakunnan rajan. Helsingissä tilanne on erityisen paha, sillä puolet jonottajista on erittäin kiireellisessä luokassa.
– Viime vuonna 5,3 prosenttia hakijoista sai edes asuntotarjouksen. Voidaan puhua jo arpapelistä, kuittaa tilanteen Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo.
Leijon mukaan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tämä taas nostaa vuokria. Hän ottaa esimerkiksi kaupan kassan.
– Jos käteen jäävästä palkasta reilu tuhat euroa menee asumiseen, niin kaikki osaa laskea, että siihen muuhun elämiseen jää hädin tuskin sen toimeentulotukiturvan normin verran, jota yhteiskunta avustuksena myöntää niille, jotka ovat vaikeuksissa.
"Joukkopako hyvin mahdollista"
Kaupungin virkamies Leijo ennakoi joukkopakoa Helsingistä poispäin.
– Se on hyvin mahdollista. Voidaan kysyä kuinka paljon meillä on perheitä, joilla on varaa tällaiseen hintatasoon, Leijo jatkaa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA yhtyy Leijon näkemykseen kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta.
– Asuntokanta ei vastaa laisinkaan siihen kysyntään, mitä meillä on, ylijohtaja Rossilahti tiivistää.
Normaaleista ara-vuokra-asunnoista alle 20 prosenttia on yksiöitä. Samalla 60 prosenttia jonottajista on yksinasuvia.
Asumistuki luo tyhjäkäyttöä
Ylijohtajan mukaan syitä tilanteeseen on useita - yhtenä niistä toimimaton asumistukijärjestelmä, joka aiheuttaa reuna-alueiden asuntojen välillistä tyhjäkäyttöä.
– Asumistuki ohjaa kysymään pieniä asuntoja. Järjestelmän lähtökohta on se, että jos hakija on yksi henkilö, niin silloin kyseeseen tulee yksiö. Näin vaikka reuna-alueen kaksion vuokrahinta olisi sama. Keskustan yksiöön saa suuremman asumistuen kuin reuna-alueen asuntoon, sanoo Rossilahti.
"Lisää pendelöintiä ja yksityisautoilua"
Kaupungin päädyssä uskotaan, että kärjistynyt tilanne lisää pendelöintiä ja yksityisautoilua.
– Ainakin yksinautoilu kasvaa. Sitähän ei ole pidetty suotavana. Pendelöinti asettaa omat haasteensa joukkoliikenteelle. Meillähän politiikka on ollut se, että on yritetty suunnitella niin, että työpaikat ja asunnot olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan, Leijo sanoo.
Sumo video id