Asunnon remontointi

Neuvoja ja ohjeistusta korjaamiseen ja rakentamiseen on saatavissa monista lähteistä. Tietoa jakavat monet alan toimijat rautakaupan myyjistä arkkitehtitoimistoihin.

Hyvistä rakennus- ja korjaustavoista saat puolueetonta tietoa Kodin Rakennustieto –palvelusta. Sieltä löytyy esimerkiksi ohjeita kylpyhuoneremontin toteuttamiseen, tietoa eri osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista erilaisissa remonteissa sekä sopimuslomakkeita. Sivuston kautta voit myös etsiä suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisia hankkeeseesi. Sieltä löydät myös kuntien rakennusvalvonnan yhteystiedot.

Kodin kunnostamisen arvostettu asiantuntija on Joka kodin asuntomarkkinoiden "Remontti-Reiska" alias Jorma Piisinen. Ohjelmissa esitetyt Remontti-Reiskan vinkit löydät ohjelman kotisivuilta.

Onnistuneen remontin ABC

• Kysy oikeilta asiantuntijoilta - rautakaupan ja puutavaraliikkeen myyjiltä, tuotteiden valmistajilta, rakennesuunnittelijalta, kunnan rakennusvalvonnasta. Jos ohjeet ovat ristiriitaisia, kysele lisää.

• Lue tuoteselosteet huolellisesti. Jos et ymmärrä niitä, älä ryhdy työhön selvittämättä asiaa. Puhelinneuvonta pelaa, kun vain jaksat olla kärsivällinen.

• Tutki nettiä. Monen kirjoittajan kokemukset saattavat olla kullanarvoisia, mutta ole koko ajan hyvin kriittinen äläkä niele mitään purematta.

• Tee rehellinen kustannusarvio. Muista kotitalousvähennys! Monet kunnat myöntävät avustuksia esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimiseen.

• Muista, että myös vanhan purkaminen (jätteen poiskuljetuksineen) maksaa.

• Pyydä useita tarjouksia. Varmista, että tarjoajien tiedot löytyvät ennakkoperintärekisteristä. Isommassa remontissa on syytä tarkistaa myös yrityksen luottotiedot.

• Tee valitsemasi remontin tekijän kanssa kirjallinen sopimus, jossa sovitaan remontin hinnasta, kestosta, laatuvaatimuksista, tarvikkeiden hankinnasta ja mahdollisten kustannusylitysten ja viivästymisen seurauksista sekä takuista.

• Älä maksa remonttia ennakkoon, ainakaan koko summaa.

• Älä yliarvioi omaa osaamistasi. Muista myös tekemiseen kuluva aika: ammattimies tapetoi koko asuntosi siinä ajassa, kun olet itse saanut valmiiksi yhden olohuoneen seinän.

Luvat ja vastuut asunnon remontoinnissa

Maailma on täynnä kauhutarinoita talonsa kantavia palkkeja katkoneista sisustajista tai pirttinsä polttaneista tee-se-itse-sähkömiehistä. Valitettavasti moni niistä on yhtä tosi kuin huvittava.

Selvitä ensimmäiseksi, mitä lupia tarvitset. Omakotiasukas kääntyy kunnan rakennusvalvonnan puoleen, asunto-osakeyhtiön osakas taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän puoleen, vuokralainen vuokraisännän puoleen.

Vuokranantaja remontoi - mutta muutakin voidaan sopia

Vuokra-asunnossa remontointi kuuluu vuokranantajan velvollisuuksiin. Jos vuokralainen haluaa vaikkapa tapetoida tai maalata seiniä, siitä on paras keskustella ensin vuokranantajan kanssa.

Vuokralaisen asiallisesti tekemä pintaremontti saattaa lisätä asunnon arvoa ja vuokranantaja voi jopa antaa siihen taloudellista tukea, omin luvin hutiloiden tehty maalaus tai laatoitus aiheuttaa päinvastaisen tuloksen.

Vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia monista huolto- ja korjaustoimista jo vuokrasopimusta tehdessään.

Äkillisestä remonttitarpeesta on heti ilmoitettava vuokranantajalle, varsinkin, jos vahinko uhkaa laajeta.

Jos vuokranantajan teettämästä remontista on vuokralaiselle haittaa, vuokralainen on oikeutettu hyvitykseen. Tällaisia tilanteita tulee vastaan tyypillisesti vaikkapa isojen putkiremonttien yhteydessä.

Asunto-osakeyhtiössä vastuut jakautuvat

Osakeasunnossa remontointioikeudet ja -vastuut on määritelty erityisessä vastuunjakotaulukossa. Karkeasti jaoteltuna yhtiö vastaa kiinteistön rakenteista ja ulkovaipasta, osakkeenomistaja sisäpinnoista.

Kannattaa myös muistaa, ettei osakkaalla ole ainoastaan oikeus vastuunjaon mukaisiin korjauksiin - hänellä on myös velvollisuus pitää asunto kunnossa.

Osakkaan on pyydettävä lupa remontteihinsa taloyhtiön hallitukselta, pienemmistä riittää ilmoitus ja kaikkein pienimmistä ei tarvita sitäkään.

Taloyhtiöllä on oikeus valvoa, että korjaukset suoritetaan asianmukaisella tavalla. Erityistä tarkkuutta niin luvan hankkimisessa kuin töiden suorituksessa ja valvonnassa on noudatettava kosteita tiloja koskevissa remonteissa. Monissa kunnissa ne edellyttävät myös rakennusvalvonnan lupaa ja tarkastuksia.

Vaikka taloyhtiön hallituksella on oikeus valvoa osakkaan remonttia, sillä ei ole vastuuta sen mahdollisesta epäonnistumisesta. Vastuu on aina remontin teettäjällä.

Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen asentaminen on luvanvaraista: taloyhtiön lisäksi lupa tarvitaan myös naapureilta, sillä joissain tapauksissa pumppu saattaa aiheuttaa äänihaittaa runkoäänien kantautumisen muodossa.

Asunto-osakeyhtiölaki muuttuu vuoden 2010 aikana. Uudistuvassa laissa remontoinnin pelisääntöjä on pyritty selkiyttämään. Esimerkiksi osakkaan ilmoitusvelvollisuus remonteistaan laajenee - ilmoittamatta voi jättää periaatteessa vain pienehköt maalaus- ja tapetointityöt. Myös vahingonkorvausvastuisiin otetaan kantaa entistä selvemmin.

Omakotiasukkaalla oma tupa, oma lupa?

Tämä ei pidä läheskään aina paikkaansa. Omakotiasukas tarvitsee remontteihinsa lupia siinä kuin muutkin - monessa tapauksessa jopa enemmän ja useammalta taholta. Tähän ei välttämättä vaikuta edes se, asuuko taajamassa tai haja-asutusalueella.

Lupia on pyydettävä aluksi asuinkunnanrakennusvalvonnasta, ja sen jälkeen kuvaan saattaa ilmaantua muitakin luvanmyöntäjiä.

Sisätiloissa tapahtuvista, isoistakaan kiintokalusteiden vaihtamisesta tai uuden parketin asentamisesta omakotitalon asukas ei , osakeasujasta poiketen, ole tilivelvollinen muille kuin itselleen ja perheelleen. Hiukan isommissa korjauksissa tilanne sitten muuttuukin aika tavalla: yleisimmin tarvitaan joko rakennuslupa tai toimenpidelupa.

Rakennuslupa tarvitaan laajamittaisiin rakennus- ja muutostöihin, kun taloa laajennetaan tai sen käyttötarkoitusta muutetaan, lisätään kerrosalaa, puretaan kantavia rakenteita tai rakennetaan uusia. Rakennuslupa vaaditaan myös silloin, kun remontilla on vaikutusta rakennuksen käyttäjien terveyteen tai turvallisuuteen.

Toimenpideluvalla saa muuttaa rakennuksen kattomuotoa tai julkisivua, julkisivujen värejä tai ikkunajakoa. Se tarvitaan myös rakennuksen ympäristöön liittyvissä muutostöihin, kuten erilaisiin kiinteiden aitarakennelmien tai kadunvierusmuurien tekoon.

Varsinkin vanhemmissa omakotitaloissa, joista ei enää löydy kunnon piirustuksia, on parasta aivan ensimmäisenä antaa rakennesuunnittelijan tutkia paikat ja rakenteet. Ilman sitä vähänkään isompaan remonttiin ryhtyminen on riskipeliä.

Toisaalta myös kunnan rakennusvalvonta edellyttää remontoijan esittävän kunnon suunnitelman lupahakemuksesi liitteenä. Sellaisen pystyy laatimaan vain rakentamisen ammattilainen, joka tuntee tekniikan lisäksi myös alaansa liittyvät lait ja määräykset.

Usein remonttiin vaaditaan myös vastaava työnjohtaja, jonka on oltava nimettynä luvanhakuvaiheessa.