Asumisoikeusjärjestelmässä pahoja puutteita

Kuntien ja asuntojen omistajien näkemykset asukkaiden valintaa koskevista säännöksistä ovat olleet ristiriitaisia, virasto toteaa tarkastuksensa perusteella. Eri kunnissa asuntoihin on hyväksytty kirjavien tulkintojen vuoksi mm. taloudelliselta asemaltaan toisistaan huomattavasti poikkeavia hakijoita. -Melkeinpä harvinaista on, että kahdessa kunnassa on tulkittu säännökset samalla tavalla, ylitarkastaja Arto Mäkelä Valtiontalouden tarkastusvirastosta sanoo.

Kuntakohtaisia eroja tuli esiin esimerkiksi kiinteiden varallisuusrajojen noudattamisessa, varallisuuden ja velkojen huomioon ottamisessa sekä siinä, voiko asukkaaksi hyväksytylle jäädä toinen asunto. Hakijoilla on selvityksen mukaan saattanut olla hyväksymishetkellä runsaasti varallisuutta, jota ei ole otettu huomioon, kun asunnon tarvetta on arvioitu. Joissakin tapauksissa asiantuntijoiden arviot hakijoiden omistamista asunnoista on saatettu tarkoituksella antaa liian alhaisiksi, jotta kunnan soveltamat varallisuusedellytykset täyttyvät.

Kaiken kaikkiaan tarkastusvirasto katsoo, että asukasvalintaan on liittynyt siinä määrin puutteellisuuksia, erilaisia menettelyjä, epäselviä kysymyksiä ja koettuja epäkohtia, että se on haitannut koko järjestelmän toimimista. Samalla hakijat on asetettu eriarvoisiin asemiin. Ylitarkastaja Mäkelä painottaakin nyt, että kunnille ja asuntojen omistajille on selvennettävä, millä perusteilla asumisoikeuden tarve määritellään.

Kysynnästä ei saada tarkkaa tietoa

Tarkastusvirasto pitää asumisoikeusjärjestelmän ongelmana myös sitä, että asuntojen hakijamääristä ja kysynnän ja tarjonnan suhteesta ei ole olemassa luotettavia tietoja. Esimerkiksi nuorten asunnonsaantia on vaikeuttanut se, että pieniä asumisoikeusasuntoja on valmistunut kysyntään nähden selvästi liian vähän. Isoista asunnoista taas on ollut ylitarjontaa.

Toisaalta kuntien asuntomarkkinaselvitysten tiedot asuntojen hakijamääristä ovat osoittautuneet liioitelluiksi. Niin poliittiset päätöksentekijät kuin asunnoista kiinnostuneet ovat siksi saattaneet saada väärän kuvan kysynnästä, tarkastusvirasto pelkää.

Asumisoikeusasuntojen rakentamiseen on 1990-luvulla myönnetty aravalainoja tai hyväksytty korkotukilainoja yhteensä 10 miljardia markkaa. Viime vuoden lopussa valmiina tai rakenteilla oli noin 23 000 asumisoikeusasuntoa 52 paikkakunnalla. Hakijajonot asumisoikeusasuntoihin ovat useassa kunnassa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla olleet pitkiä.