Kutakuinkin vuosi sitten, eduskuntavaalien kynnyksellä eräät silloiset kansanedustajat arvioivat ohjelmassamme Paavo Lipposen johtaman hallituksen harjoittamaa asuntopolitiikkaa. Aikanaan saatamme hyvinkin kuulla, minkälaisen arvosanan Matti Vanhanen tulee aikanaan antamaan johtamansa hallituksen asuntopolitiikalle.
Perusta sille valettiin hallitusohjelmassa, mutta tarkemmat askelmerkit hallituksen asuntopoliittiseksi ohjelmaksi on hahmotettu ympäristöministeriön kansliapäällikön Sirkka Hautojärven johtamassa työryhmässä, jonka yksimielinen ehdotus valmistui viime vuoden lopulla.
Keskeisin lähtökohta oli tietysti hallitusohjelma, Hautojärvi täsmentää. Tavoitteena oli konkretisoida hallitusohjelman sanontoja ja tarkoitusperiä. Toinen lähtökohta oli hallitusohjelman kehykset. Tavoitehan on tietysti aina kohtuullisen asumistason takaaminen ihmisille.
Tiedetään hyvin, että asuntopolitiikka ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa radikaalisti. Tästä teimme alussa varsin huolellisen analyysin.
Myös Hautojärvi muistuttaa maan eri osien ongelmien erilaisuudesta: Pääkaupunkiseudun ongelmat ovat aivan toisenlaiset kuin jollain väestökatoalueella. Maassa ei ole mahdollista harrastaa jonkinlaista keskimääräistä asuntopolitiikkaa se tarkoittaa sitä, että joustoa on saatava lisää.
Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa?
Pääkaupunkiseudulla ja kasvupaikkakunnilla tulorajoja helpotetaan siten, että myöskin keskipalkkaiset, palveluammateissa työskentelevät ihmiset voivat saada asunnon.
Ehdotus: Siirrytään 2004 voimakkaan asuntokysynnän alueilla yksiin tulorajoihin. Ylempiä rajoja nostetaan.
Lisäksi kunnallistekniikkaan avustusta annetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Suunnitteilla on myös aluekohtaisia kokeiluprojekteja.
Entä sitten väestöpakopaikkakunnilla? Mitä tyhjeneville taloille pitäisi tehdä?
Purkaminen on tietenkin aina vasta se viimeinen ratkaisu silloin, kun kaikki muut keinot ovat jo epäonnistuneet. Sielläkin lähdetään siitä, että kerrostalovaltaisia asuntoalueita yritetään saada houkuttelevammaksi, jotta ne pystytään säilyttämään asuinkäytössä. Myös aravalainoituksen osittaiseen anteeksiantoon on varattu keinoja - ja jopa purkuavustukseen, jos äärimmäisiin ratkaisuihin kuitenkin joudutaan.
EHDOTUKSIA: Kerrostalovaltaisten alueiden kehittämisprojekti alkaa 2006 Aravalainan osittainen anteeksianto mahdolliseksi 2006 Purkuavustus käyttöön 2006
Myös perusparantaminen on keskeisen tärkeää. Uustuotanto on kuitenkin vain pieni osa, osa siitä, mitä kentällä tapahtuu Perusparantamisen avulla meidän on pidettävä huoli siitä, että vanha asuntokanta pysyy kunnossa.
EHDOTUKSIA: Asunto-osakeyhtiöiden perusparantamiseen 40 % korkotukilaina Yksityiset vuokranantajat voivat vähentää remonttikulut suoraan vuokratuotosta
Esteettömyys nousee yhä keskeisemmin esille niin tavallisen suomalaisen jokapäiväisessä elämässä kuin asuntopolitiikasta vastaavien suunnitelmissa. Hautojärvi muistuttaa kuitenkin, ettei asuntopolitiikka pysty yksinään vastaamaan nopeasti kasvavan tarpeen tyydyttämisestä:
Tarvitaan myöskin erilaisia palvelukonsepteja,ja siksi asiaa täytyy selvittää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Yksi keskeinen avustusmuoto on hissiavustus.
EHDOTUS: Avustus hissien rakentamiseen 50 % kaikissa taloissa
Esitys on, mutta vielä se on muutettava ohjelmaksi. Miltä näyttää sopivatko askelmerkit?
Työn lopputulos ylitti odotukset - asuntopolitiikassa kun yksimielisyys ei ole ollut kovin tavanomaista Uskoisin, että esitys tulee menemään läpi lähiaikoina.
Hallitus päättää asuntopoliittisesta ohjelmasta lähiaikoina.
>Ehdotus hallituksen asuntopoliittiseksi ohjelmaksi
Joka Kodin Asuntomarkkinat 25.1.2004