THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö linjaavat kuorolaulun korkean tartuntariskin sisältäväksi harrastustoiminnaksi. Lääkärilehdessä julkaistu mielipidekirjoitus näkee asian toisin.
Kahden lääketieteen ja yhden tietotekniikan asiantuntijan voimin kirjoitettu mielipidekirjoitus kyseenalaistaa sen, että laulamista pidetään erityisenä tartuntariskinä korona-aikana. Aino Takala, Tapio Takala ja Marjukka Mäkelä kirjoittavat, että laulaminen ei lisää tartuntariskiä puhumiseen verrattuna.
Kolmikko kertoo etsineensä laulamisen ja tautien tarttumisen välistä yhteyttä tutkimuksista, mutta löytäneensä vain vähäisen määrän vertaisarvioitua tietoa asiasta.
Tuore, yhä arviointivaiheessa oleva tutkimus tarjoaa kirjoittajien mukaan olennaista tietoa. Tutkimus toteaa, että puhe ja laulu tuottivat samalla volyymillä samankaltaisia partikkelimääriä.
– Löydetty tieto ei osoita laulamista muuta kanssakäyntiä vaarallisemmaksi – ainakaan samalla desibelitasolla.
Lue myös: Korona levisi naistenpäivän konsertissa: Edellisenä päivänä samalla Musiikkitalon lavalla esiintyi Eurooppaa laajalti kiertänyt orkesteri – käyttivät samoja takatiloja
Mahdollinen syy supertartuttajailmiöön
Tutkimuksesta paljastuu myös toinen merkittävä asia: Yksilökeskeiset erot partikkelien leviämisessä olivat huomattavia.
Neljän tutkittavan pelkkä hengitys tuotti enemmän partikkeleja kuin puhe 90-100 desibelin voimakkuudella. Tällainen vaihtelu saattaisi selittää supertartuttajailmiötä, kolmikko kirjoittaa.
Kirjoittajat kritisoivat sitä, että laulamista pidetään erityisenä tautiriskinä, vaikka vastaavan riskitason toiminta on sallittu.
– Kovaa äänenkäyttöä syntyy myös kun jännitys, taustamelu tai juopumus saa ihmiset korottamaan ääntä. Jos etäisyyksistä ei piitata ja ilmanvaihto on huono, on viruslinkoasetelma valmis.