Asiantuntijat: Suomen 50 vuotta vanha aborttilaki vaatii kipeästi päivitystä – "Ilmainen ehkäisy vähentää abortteja tehokkaammin kuin kireät lait"

Suomen 50 vuotta vanha aborttilainsäädäntö on aikansa elänyt ja vaatii päivitystä, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Asia on tulossa eduskunnan käsittelyyn, sillä sitä koskeva kansalaisaloite lähenteli lauantaina iltapäivästä vaadittavaa 50 000:ta kannatusilmoitusta.

Yli 20 järjestön tukeman OmaTahto2020-kampanjan ydinvaatimus on, että naisen oma tahto riittää abortin saamiseen 12. raskausviikkoon asti.

Nykyisin naisen pitää anoa raskaudenkeskeytykseen lupaa, kertoa perustelut ja saada asiasta kahden lääkärin lausunnot.

Kun nykyinen laki astui voimaan vuonna 1970, se oli edistyksellinen, koska siinä sallittiin keskeytykset myös sosiaalisin perustein. Nykyisin se kuuluu Euroopan tiukimpiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkijaprofessori Mika Gissler sanoo, että vuonna 2020 lähtökohdan pitäisi olla naisen oma päätös siitä, jatkaako raskautta vai ei.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana lainsäädäntöä on liberalisoitu monissa maissa, myös katolisissa Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa. Jos katsotaan Euroopan maita, enää Suomi ja Britannia ovat ne, joissa perusteita vaaditaan. Sitten on muutama maa – Malta, Liechtenstein ja San Marino – missä keskeytykset on kokonaan kielletty ja Puola, jossa on viime vuosina tiukennettu lakia, Gissler listaa.

Kahden lääkärin malli "ei ole enää nykypäivää"

Myös Lääkäriliitto suhtautuu aloitteeseen myönteisesti.

– Vuonna 1970 kahden lääkärin malli oli varmaan perusteltu. Se ei ole kuitenkaan enää nykypäivää ottaen huomioon naisten itsemääräämisoikeuden, että kahden lääkärin pitäisi lähteä arvioimaan perusteiden oikeellisuutta, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Aloitteessa halutaan eroon myös vaatimuksesta, että abortti pitää tehdä synnytyssairaalassa. Halila pitää tätäkin perusteltuna, koska nykyään lähes kaikki keskeytykset tehdään lääkkeellisesti, eikä niissä edellytetä enää sairaalaympäristöä.

Asiantuntijoiden mukaan uudistukset nopeuttaisivat abortin saamista sekä vähentäisivät terveydenhuollon kustannuksia.

– Koko hoitoketju on aivan erilainen kuin 20 vuotta sitten, puhumattakaan tilanteesta 50 vuotta sitten. Lainsäädännön modernisointi ja palveluketjun virtaviivaistaminen olisi kaikkien etujen mukaista, Gissler sanoo.

Alle 25-vuotiaille halutaan lisää ilmaista ehkäisyä

Gisslerin mukaan aborttilainsäädännöllä ei ole Euroopan tasolla ollut vaikutusta aborttien määrään.

– Jos keskiarvoa katsotaan, niissä maissa, joissa laki vaati perusteen, aborttien määrä ei ollut yhtään sen matalampi kuin niissä, joissa oli vapaa keskeytys.

Lainsäädäntöä enemmän lukuihin vaikuttivat muun muassa se, kuuluuko ehkäisy terveysvakuutukseen vai onko se naisen tai perheen itse maksettava.

Pääasiassa aborttien määrä on Euroopan maissa laskenut viimeisten kymmenen vuoden ajan. Suomessa abortteja tehdään hieman alle 10 000 vuodessa. Tuhatta asukasta kohden Suomessa keskeytyksiä tehdään kahdeksan, kun EU:n keskiarvo on yhdeksän.

Eniten abortteja tehdään 20–24-vuotiaille. Asiantuntijat korostavat ilmaisen ehkäisyn merkitystä.

– Yksi tekijä on maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille. Esimerkiksi Vantaalla asiaa on tutkittu paljon ja saatu näyttöä, että sitä kautta raskaudenkeskeytyksiä saadaan edelleen vähennettyä, Halila sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja