Asiantuntijat avaavat: Näin sote-uudistus muuttaa hoitoasi

Potilaiden arjessa ratkaisu ei kuitenkaan tule näkymään kovinkaan merkittävästi. Lähinnä eron saattaa huomata parempana palveluna, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Lääkäriliitosta.

Nykyisessä järjestelmässä perusterveydenhoidolla ja erikoissairaanhoidolla on eri järjestäjät. Perusterveydenhoito, eli terveyskeskukset, ovat olleet kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. Erikoissairaanhoidosta taas ovat vastanneet sairaanhoitopiirit, joita on tällä hetkellä 20.

- Ne ovat kaksi eri järjestelmää. Mutta ei potilas ole pelkästään perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon sairas, vaan sillä yhdellä sairaudellaan hän tarvitsee ja hyötyy kummastakin näistä terveydenhuollon tukijalasta vuoron perään, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo.

Uudessa sote-mallissa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman järjestelmän piirissä, jolloin niistä huolehtivat viisi eri sote-aluetta. Näin ollen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut toimivat jatkossa saumattomammin yhdessä.

- Ja sen varmasti potilas havaitsee jouhevana ja paremmin saavutettavissa olevana hoitona. Hän ei niin helposti putoa sinne tietojärjestelmien ja ajanvarausjärjestelmien välimaastoon, Pälve sanoo.

Muuttuvatko neuvolapalvelut?

Esimerkiksi perusterveydenhuoltoon kuuluvat neuvolapalvelut tullaan järjestämään sote-uudistuksen myötä kuten ennenkin.

- Lähtökohtaisesti neuvolainsäädäntö ja –palvelut pysyvät ihan ennallaan. Näillä rakennelailla ei puututa sinne neuvolapalveluiden sisältöön millään muotoa, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosaston päällikkö Kirsi Varhila selventää.

Uudistuksesta voi kuitenkin Varhilan ja Pälven mukaan olla neuvolan asiakkaalle monenlaista hyötyä. Varsinkin lastensuojelun kannalta uudistus on hyvä.

- Kun siihen yhä vahvemmin integroituu tämä sosiaalitoimen puoli, niin pystytään puuttumaan varhaisemmin perheiden tilanteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että me toivottavasti voimme tätä kautta vähentää vaativia lastensuojelutapauksia, Varhila sanoo.

Umpisuoli tai sydänkohtaus – mihin menen?

Kun kansalainen tarvitsee nopeasti apua akuuttiin vaivaan, hänet hoidetaan sote-uudistuksen jälkeen kuten tähänkin asti. 

- Kaikki akuutit tilanteet, umpisuolen puhkeaminen tai sydänkohtaus ynnä muut akuutit asiat, hoidetaan edelleen sairaaloissa ja päivystyksissä, Varhila sanoo.

Varhilan kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi akuuttihoitoa vaativa sydänkohtaus voidaan monesti välttää, mikäli sairauteen ja elintapoihin on puututtu jo perusterveydenhoidossa. Sote-uudistukseessa panostetaan parempaan perusterveydenhuoltoon, joka toivottavasti vähentää erikoistason sairaanhoitopalveluiden tarvetta.

- Nimenomaan tätä kautta haetaan sitä kustannusten säästöä, Varhila sanoo.

Millaista hoitoa saa terveyskeskuksessa?

Sekä Varhila että Pälve ovat sitä mieltä, että hoidon laatu paranee suurissa yksiköissä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että suuressa yksikössä lääkärikunta on automaattisesti monipuolisempi ja koko joukon osaaminen siirtyy järjestäjän käyttöön.

- Mitä harvinaisempi sairaus on, niin sitä enemmän sen hoito ja diagnostiikka hyötyvät siitä, että järjestämisorganisaatiolla on hyvä osaaminen. Ja osaaminen on paremmin saavutettavissa isossa organisaatiossa tämän päivän lääketieteessä, Pälve sanoo.

Varhilan mukaan on myös mahdollista, että joitakin sairaaloissa työskenteleviä erikoislääkäreitä siirtyy terveyskeskuksiin, jolloin niiden osaaminen paranee myös erikoisalojen osalta.

- Kaikki nämä meidän suuret kansansairautemme, sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, diabetes ja mielenterveydensairaudet, niin totta kai, mitä vahvempi osaaminen meillä siellä perusterveydenhuollossa on, ja siihen liitettynä sosiaalitoimen osaaminen, niin sitä varhaisemmin osataan puuttua ja hoitaa niitä tilanteita, Varhila sanoo.

Karkaavatko terveyspalvelut?

Pälven ja Varhilan mukaan uudistuksen yhtenä tavoitteena ovat olleet yhdenvertaiset terveyspalvelut koko maassa. 

Pälven mukaan sote-uudistus ei suinkaan uhkaa palveluja, vaan turvaa niiden säilymisen paremmin kuin nykyinen tehoton järjestelmä.

- Tämä viime vuosien kehitys kunnissa ja kuntayhtymissä on ollut hyvin surkeaa ja murheellista. Kaikissa isoissa kaupungeissa, muun muassa Helsingissä, terveysasemien määrää ollaan koko ajan vähentämässä ja palvelut karkaavat niiden käyttäjiltä. Tämän taustalla on nimenomaan ollut kapenevat resurssit, tarve tehdä säästötoimenpiteitä. Nyt kun saadaan enemmän harteita näiden asioiden järjestämiselle, niin voidaan alueellisesti katsoa, että palvelutuotanto on varmasti siellä, missä on ihmisiä.

Harvaan asutuilta alueilta palvelut saattavat kuitenkin karata kauemmaksi.

- Jos jossakin paikassa on kovin vähän ihmisiä, niin siellä silloin palveluiden tuottamistapaa täytyy pohtia. Onko niin, että sinne järjestetään liikkuvat palvelut harvakseltaan, vai onko niin, että ihmisiä sieltä liikutellaan kohti palveluita, Pälve miettii.

Varhilan mielestä palveluiden tuottamista pitäisi myös miettiä uudella tavalla.

- Siellä haja-asutusalueella palvelut voivat parantua esimerkiksi niin, että meillä on enemmän tällaisia pyörien päällä olevia liikkuvia palveluita. On vaikka hammaslääkärivastaanottoja tai muita, jotka voivat tulla lähes vaikka siihen omaan portinpieleen.

Varhila ja Pälve kuitenkin muistuttavat, että sote-uudistuksessa on kyse terveydenhuollon rakenteiden uudistamisesta. Se, miten palvelut käytännössä tuotetaan, pohditaan myöhemmin sote-alueilla.