Asiantuntijan mukaan Naton tärkein tehtävä korostuu nyt – "Baltian maat tulevat olemaan erityisen tyytyväisiä"

Särkkä on tutkinut Suomen hallitusten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa erityisesti suhteessa Natoon.

– Asiakirjassa on toki monia kohtia, jotka ovat tulkinnanvaraisia. Kukin sopijaosapuoli voi tulkita sopimusta parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta sopimus sitoo kaikkia kolmea osapuolta: Suomea, Ruotsia ja myös Turkkia.

Särkkä kertoo, että Turkki on luvannut asiakirjassa, että se osallistuu myös Suomen ja Ruotsin kansallisen turvallisuuden takaamiseen. Ei ole pelkästään kysymys siitä, että vain Suomelle ja Ruotsille olisi asetettu vaatimuksia.

Särkän mukaan terroriepäilyjä koskevat, ratkaisemattomat karkotus- ja luovutuspyynnöt voivat olla sellainen asia, josta Turkki tulee vielä vääntämään.

– Uskon, että tämä on ollut Turkin tapa kiinnittää huomiota itseensä. Turkki haluaa osoittaa, että terrorismin torjunta tulee ottaa erittäin vakavasti.

Särkkä sanoo, että Turkki ei voi kuitenkaan sanella kaikkia askelmerkkejä yksin esimerkiksi siitä, kuinka Nato laajenee. Hänen mukaansa Turkki tarvitsee apua Natolta.

Naton tärkein tehtävä saanut uutta arvoa  

Nato hyväksyi Madridin huippukokouksessa myös päivitetyn strategisen konseptinsa. Uusi strategia ulottuu 2030-luvulle saakka.

Särkän mukaan Naton ensimmäinen ja tärkein tehtävä eli yhteisestä puolustuksesta huolehtiminen ja pelotteen luominen korostuvat tuoreessa strategiassa.

– Naton julkilausumassa todettiin, että Nato tulee moninkertaistamaan joukkoja itäisellä rajalla. Tämä on vahva signaali, että Nato ottaa yhteisen puolustamisen erittäin vakavasti.

Aiempi strateginen konsepti laadittiin vuonna 2010. Siinä Särkän mukaan annettiin varsin vähän painoarvoa terrorismille.

"Meillä on yhtenäinen Pohjola"

Särkkä uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Naton pohjoinen ulottuvuus sekä Itämeren alueen turvallisuus tulevat vahvistumaan.

– Silloin meillä on yhtenäinen Pohjola.

Särkkä korostaa, Suomi ja Ruotsi tulevat toimimaan turvallisuuden tuottajamaina.

– Sen sijaan, että olisimme ottavalla kannalla, olemme enemmänkin antavalla puolella. Uskon, että erityisesti Baltian maat tulevat olemaan erityisen tyytyväisiä siitä, että kokonaisturvallisuus kasvaa.

Liittymispöytäkirja allekirjoitetaan ensi viikon tiistaina, jonka jälkeen se lähtee 30 maahan ratifioitavaksi. Särkkä arvioi, että ratifiointi venyy vuoden loppuun saakka.

Lue myös: Tiedätkö, mitkä Suomen Nato-jäsenyyden seuraavat askeleet ovat? Näin ratifiointiprosessi etenee

Voiko käydä niin, että Turkki ratifioi Suomen hakemuksen mutta jättää Ruotsin odottamaan? Pekka Haavisto: Kaikki on mahdollista