Asiantuntija: Tietoinen läsnäolo avuksi parisuhteen kriisitilanteissa

Tietoinen läsnäolo ja hetkessä eläminen voi auttaa parisuhdekriiseissä ja narsismista selviytymisessä. Filosofian lisensiaatti, kielen- ja vuorovaikutuksen tutkija Paula Salomaa kertoo, miten tietoista läsnäoloa voi harjoitella.

Filosofian lisensiaatti, kielen- ja vuorovaikutuksen tutkija PaulaSalomaa on kirjoittanut narsismista toipuville kirjan Narsismin tiedostaminen - toipumisopas narsistille ja uhrille. Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan tähän hetkeen pysähtymistä ja sen sisäistämistä. Myös mindfullness-menetelmäksi kutsutussa olemisen tilassa ihminen elää juuri nyt ja hyväksyy nykyhetken sellaisena kuin se on.

Salomaa itse löysi tietoisen läsnäolon vuonna 2004 kirjailija ja henkinen opettaja Eckhart Tollen teoksen Läsnäolon voima avulla.

– Epämääräinen paha olo ei löytänyt mitään ulkoista syytä, kaikki piti olla ihan hyvin, Salomaa muistelee.

– Olin työstänyt tätä aihetta vastakohtien kautta. Tollen teoksesta havaitsin, että on olemassa tila, jossa hyvä ei muutu jatkuvasti vuorotellen pahaksi ja taas hyväksi, vaan ihmisen sisältä löytyy pysyvä hyvä olo. Se on vakaumuksesta riisuttu tapa olla kehossa ja mielessä, hän kuvaa.

Salomaan mukaan kyseessä on tila, jossa on mahdollista tarkkailla mieltä ja kehoa, ajatuksia ja tunteita tukahduttamatta niitä. Salomaa uskoo, että kaikki voivat löytää rauhan sisältään.

– Se on kaikkien sisällä takuuvarmasti.

Tietoinen läsnäolo tuo suhteellisuudentajua ja hyvää oloa

Miten tietoinen läsnäolo sitten auttaa ihmistä kriisissä, kuten huonosta tai vahingollisesta ihmissuhteesta poistumisessa? Salomaan mukaan kriisi herättää pakonomaisia ajatuksia ja hyvin voimakkaita tunteita, joiden hallinnassa tietoinen läsnäolo auttaa. Raskaisiin, pakokauhua herättäviin tunteisiin ei tarvitse samaistua täysillä.

– Ihminen voi hieman etääntyä tunteista ja ymmärtää, että kriisi on aina pelkästään täällä ulkoisessa maailmassa. Ulkoinen maailma on aina epävakaa eikä tule koskaan täysin kriisittömäksi. Asioihin pystyy lisäämään suhteellisuudentajua, hän sanoo.

Salomaa havainnollistaa tekniikkaa mielikuvalla: ajatukset ja tunteet ovat kuin meren myrskyävät aallot, mutta niiden sekaan ei tarvitse mennä uimaan. Ihminen voi levätä meren pohjassa ja katsoa asioita etäämmältä.

– Se kriisi ei häviä, ne ongelmat eivät häviä, mutta niiden ympärille tulee tilaa. Se lievittää ja tuo suhteellisuudentajua ja hyvää oloa. Se, ettei mene ihan täysillä ja sataprosenttisesti mukaan niihin ajatuksiin ja tunteisiin, on valtava voimavara jokaisen ihmisen sisällä.

Pysähdy, hengitä, tarkkaile, jatka

Salomaan mukaan aina, kun tuntuu pahalta, ihminen voi tuoda elämäänsä tietoista läsnäoloa tekemällä neljä asiaa. Aluksi tulee pysähtyä, ja sen jälkeen hengittää rauhallisesti.

– Tarkkaile kehoasi ja mieltäsi. Onko kehossa jokin tarve? Onko keho väsynyt, nälkäinen tai rasittunut? Kuuntele sitä tarvetta. Ovatko ajatukset vatvovia, anteeksiantamattomia? Annoitko vallan jollekin menneelle, miksi annoit vallan menneelle? Salomaa opastaa.

Kun kehoa ja mieltä on tarkkaillut, voi jatkaa toimintaa. Tärkeintä on pysähtyä.

– Aina, kun tulee paha olo, pane peli seis. Pysähdy, hengitä, tarkkaile, jatka. Muistuta itsellesi, että olet taas mennyt sataprosenttisesti mukaan ulkoisen maailman ristiriitoihin, Salomaa sanoo.

Salomaan mukaan on tärkeää ymmärtää, että maailmakin on osittain narsistinen: ihmistä vastaan hyökätään ja häntä voidaan hyväksikäyttää. Esimerkiksi narsistin uhrin täytyykin löytää voimaa itsestään.

– Myös narsisti on hyvin hauras, hänen tunne-elämänsä ei ole kovin kehittynyttä. Kyllä narsistikin on siinä heikoilla. Mutta jos uhria ei löydy, hän joutuu katsomaan sisimpäänsä ja etsimään sieltä helpotusta pahaan oloon. Hänen täytyy lakata vaatimasta muilta sitä, mitä he eivät voi antaa hänelle.

Tietoisen läsnäolon menetelmä alkaa auttaa noin kolmessa viikossa.

– Siinä herätellään niitä aivojen alueita, jotka eivät aiemmin ole toimineet aktiivisesti. Se on ihan niin kuin uusi lihas, kun sen ottaa käyttöön, se kipeytyy. Monessa lähteessä on sanottu, että noin kolme viikkoa kestää, ennen kuin merkit alkavat näkyä.


AVA

Teksti: Maria Aarnio

Kuvat: Colourbox

Lue myös:

    Uusimmat