Julkaistu 04.04.2012 15:00(Päivitetty 04.04.2012 15:06)
Elämäkerrat kiehtovat tositarinoillaan koskettavista ja jännittävistä ihmiskohtaloista. Studio55.fin lukupiirin isäntä Stig-Björn Nyberg kertoo, mitkä viisi elämäkertaa kannattaa tänä keväänä lukea.
Stig-Björn Nybergin suosikkeihin mahtuu muistelmia sota-ajalta, kuvauksia arjesta ja aikuisesta rakkaudesta.
Heikke B. Görtemaker: Eva Braun. Elämä Hitlerin kanssa (suom. Hanna Kjellberg) Otava
Kolmannen valtakunnan historiaan vähänkin perehtynyt tietää, että Eva Braun oli Adolf Hitlerin morsian ja että heidät vihittiin avioliittoon toisen maailmansodan viimeisinä päivinä. Heti avioitumisen jälkeen he tekivät itsemurhan, Braun sinihappokapselilla ja Hitler ampumalla itseänsä ohimoon.
Mutta kuka oli Eva Braun? Kuinka hänen ja Hitlerin suhde syntyi? Mitä hän ajatteli Führeristään, ja miksi Saksan kansa ei tiennyt johtajansa naisesta mitään? Saksalainen historioitsija Heikke B. Görtemaker on kirjoittanut mielenkiintoisen ja "ensimmäisen tieteellisen" elämäkerran Hitlerin puolisosta Eva Braunista.
Matti Klinge: Pääkaupunki - Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863
Kun kuulemme sanan elämäkerta, tulee mieleemme jonkun ihmisen tarina, hänen historiansa, usein syntymästä kuolemaan. Yhtä hyvin voisimme mielestäni puhua jonkun kaupungin elämäkerrasta, koska kaikkien kaupunkien historia on myös siellä asuvien ihmisten historia. Kaupungissa asuvien ihmisten elämäkerrat ovat myös osa kaupungin elämäkertaa.
Näin ollen professori Matti Klingen upea teos Pääkaupunki, joka kertoo miksi juuri Helsinki korotettiin kaksisataavuotta sitten 1812 Keisarin käskystä Suomen Suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, "ja miten se vaikutti Suomen valtion syntyyn", sopii otettavaksi mukaan tähän ohjelmaan.
Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat – Vuosi elämästä (suom. Raija Rintamäki)
Rakkaus ja työ ovat uuden kirjan keskeisiä teemoja. Merete Mazzarella on 67 -vuotiaana löytänyt uuden rakkauden, miehen, jonka kanssa hän on muuttanut yhteen ja jonka kanssa hän aikoo avioitua.
Huono omatunto kolkuttaa kuitenkin jatkuvasti edellisen aviomiehen takia. Entinen puoliso, 80-vuotias ruotsalaismies, jonka kanssa hän avioitui 52-vuotiaana, asuu Upsalassa. Lieventääkseen syyllisyyden tuntojaan Merete matkustaa säännöllisesti tapaamaan entistä siippaansa. Huono omatunto ja syyllisyys ovatkin kirjan kolmas teema.
Helena Ruuska: Marja-Liisa Vartio – kuin linnun kirkaisu
Marja-Liisa Vartio menehtyi 42-vuotiaana 1966 vaikeaan sairauteen. Hän kuului suomalaisen romaanin uudistajiin ja 1950-luvun modernisteihin. Hänen esikoisteoksensa runokokoelma Häät ilmestyi 1952, ja viimeiseksi jäänyt romaani, jota hän kirjoitti lähes kolmen vuoden ajan, Hänen olivat linnut, ilmestyi postuumisti 1967.
FT Helena Ruuskan hieno Vartio-elämäkerta kertoo "kirjailijan heittelevistä varhaisvuosista, kirjailijaksi kasvamisesta sodasta toipuvassa Helsingissä, eloisasta seuraelämästä ja ystävyydestä Sylvi Kekkosen kanssa, sairauksista ja romaanien synnystä sekä sielunkumppanuudesta ja arjesta Paavo Haavikon kanssa…"
Risto Ryti: Sota-ajan muistelmat 1939–1944 (toim. Hannu Rautkallio)
Hannu Rautkallion toimittama presidentti Risto Rytin muistelmat sai heti ilmestyttyään paljon huomiota suomalaisessa mediassa. Muistelmat on kirjoitettu Rytin luovuttua presidentin tehtävästään, ja ne on päivätty 1945. Niissä hän miettii ja arvioi talvisotaan ja jatkosotaan johtavia syitä ja seurauksia sekä sodasta irtautumista 1944.
Suomen entinen ulkoministeri ja sodanaikainen Washingtonin suurlähettiläs Hjalmar Procopé toimitti 1945 päiväkirjat turvaan Yhdysvaltoihin Stanfordin yliopiston yhteydessä sijaitsevaan Hoover-instituutin arkistoon, josta Hannu Rautkallio ne "löysi".
Kauaksi kotoa Muutoksen sukupolvi kertoo Toim. Anja Salokannel ja Kaija Valkonen
Kauaksi kotoa on suurten ikäluokkien kirja. Se kertoo heidän tarinansa: kuinka vanhemmat päättivät kouluttaa lapsiaan, vaikka se rasitti koko perheen taloutta. "Toive paremmasta elämästä siivitti isien ja äitien ponnistuksia".
Kirja kertoo myös kuinka pienet tytöt ja pojat joutuivat selviämään omin päin, koska monet isät ja äidit eivät osanneet auttaa läksyjen teossa eivätkä osanneet opastaa lapsiaan kuinka pärjätä uusissa sosiaalisissa tilanteissa. Monen suurten ikäluokkien edustajan luokkaretki alkoi hänen päästyään sukunsa ensimmäisenä oppikouluun.
Kirjan kaksikymmentäkaksi kertomusta ovat mielenkiintoista ja nostalgista lukemista jokaiselle yli 55-vuotiaalle suomalaiselle.
Marja Liisa Sarkki: Elämää ja unelmia jälleenrakennusajan Suomessa
Minkälainen oli tavallisen ihmisen arki sodanjälkeisessä Suomessa, jossa oli pulaa kaikesta: asunnoista, vaatteista ja elintarvikkeista? Marja Liisa Sarkki kertoo tästä ajasta vanhempiensa ja sukulaistensa kirjeiden kautta vuosilta 1947–1954. Myös vieraskirjat, valokuva-albumit ja ajanjakson aikakausilehdet ovat auttaneet kirjailijaa valaisemaan tavallisten kaupunkilaisnuorten elämää jälleenrakennusajan Suomessa.
Elämää ja unelmia -kirjan runsas kuvitus 1940–50-luvun mainoksilla ja ko. ajan kuvilla saa aikakautta eläneen lukijan muistelemaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan.
