Jos Iran päätyisi tekemään vastaiskun ja Israel vastaa siihen, voi kierre pahimmillaan johtaa "hyvinkin laajaan" sotaan Lähi-idässä, asiantuntija arvioi.
Israelin perjantain ja lauantain välisenä yönä tekemä ilmaisku Iraniin "ei ratkaise yhtään mitään", toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart MTV Uutisille.
– Tarkoitus on lähettää viesti. Jos Iran iskee Israeliin, sillä on hinta, se otetaan ja te ette voi tehdä sille mitään, Stewart sanoo puhelimitse.
– Tavoite on luoda pelote, mikä on tismalleen sama logiikka kuin mikä Iranilla on, Stewart jatkaa.
Israel hyökkäsi noin sadalla hävittäjälle arviolta 20 kohteeseen eri puolille Irania. Kyse oli suuresta ja monimutkaisesta ilmahyökkäyksestä, arvioi Suomen ilmavoimien ex-komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) MTV Uutisille.
Israelin iskun todellinen merkitys selviää todennäköisesti vasta jonkin ajan kuluttua. Paljon riippuu siitä, mikä on Iranin pidemmän aikavälin reaktio.
Iskusarja oli Israelin mukaan kosto Iranin lokakuun alussa tekemästä noin 200 ballistisen ohjuksen hyökkäyksestä. Ohjushyökkäys taas oli Iranin mukaan kosto Hamasin, Hizbollahin ja Iranin vallankumouskaartin johtajien salamurhista.
Vielä Iran ei ole vannonut kostavansa Israelin ilmaiskua. Teheran näyttää pyrkivän vähättelemään hyökkäyksen kokoluokkaa ja tehoa. Tämän on tulkittu tarkoittavan, että Iranin johto kenties pyrkii elämään iskun kanssa.
Lue myös: Asiantuntija kertoo, mikä on iskujen merkitys ja mitä seuraavaksi voi tapahtua
Paljon avoimia kysymyksiä
Jos Iran kaikesta huolimatta tekisi uuden vastaiskun ja Israel vastaisi siihen vielä voimakkaammin, voisi kierre pahimmillaan johtaa "hyvinkin laajaan" sotaan Lähi-idässä, Stewart arvioi.
– Paljon on avoimia kysymyksiä, jotka selviävät vasta myöhemmin. Minkä maiden ilmatiloja Israel käytti, minkälaisia vaikutuksia sillä on, miten Iran puhuu tästä ja onko tarvetta vastaiskulle? Jos kyllä, ollaan vääjäämättömällä eskalaation tiellä, Stewart sanoo.
Israelin iskun on laajalti arvioitu olleen realistiset vaihtoehdot huomioiden varsin maltillinen. Esimerkiksi Iranin ydinohjelmaa tai öljyntuotantoa vastaan ei alustavien tietojen perusteella hyökätty lainkaan.
Stewartin mukaan näyttääkin siltä, että presidentti Joe Bidenin toive rajatusta ja suhteutusta vastaiskusta taisi toteutua.
Se, että Israel kuuntelee Yhdysvaltoja, on ollut viimeisen vuoden aikana kohtalaisen harvinaista. Yhdysvallat on esimerkiksi toistuvasti vaatinut tulitaukoa Gazaan, mutta Israel on jatkanut pommituksia ja maahyökkäyksiä.
Miten sota voisi laajentua?
Jos koston kierre johtaisi laajempaa sotaan Israelin ja Iranin välillä, toivoisi Benjamin Netanjahun johtama israelilaishallitus varmasti tukea Yhdysvalloilta.
Perjantaina uutisoitiin Yhdysvaltojen siirtävän laivueellinen F-16-hävittäjiä Saksasta Lähi-itään.
– Ja tukeahan he saavat tälläkin hetkellä. Yhdysvalloilla on sotilaita ja ohjuspuolustusjärjestelmä Israelissa, Stewart sanoo.
– Iranilla taas on näitä ei-valtiollisia liittolaisia [Libanonissa toimivan] Hizbollahin ja [Gazan] Hamasin lisäksi myös Irakissa huomattava määrä, hän jatkaa.
Irakissa on paljon Yhdysvaltojen sotilaskohteita, joihin Iran voisi liittolaisineen hyökätä. Muiksi kohteiksi mahdollisessa eskalaatiossa saattaisivat valikoitua esimerkiksi Persianlahden tai Iranin öljyntuotantokohteet, Stewart pohtii.
Tämä vaikuttaisi välittömästi polttoaineen maailmanmarkkinahintoihin.