Lähi-idän asiantuntija Anu Leinonen ei ole varma, onko Recep Tayyip Erdoganin kommentti Suomen ja Ruotsin valtiontelevisioiden toimintaan puuttumisesta todellinen vaatimus.
Leinosen mukaan Erdoganin puhe Ylen toimintaan puuttumisesta oli sen luokan avaus, että "sieltähän voi tulla melkein mitä tahansa".
– Erdoganin on pakko tietää, että tällaisiin vaatimuksiin ei voida missään tapauksessa suostua, Leinonen sanoo.
Jo jonkin aikaa yleisesti on arvioitu, että Suomi ja Ruotsi eivät yksin pysty Turkkia saamaan puolelleen. Vetoapua voidaan tarvita eritoten Yhdysvalloista. Vaihtoehtoina on esitetty esimerkiksi sitä, että Turkki haluaa ostaa F-16-hävittäjiä tai päästä mukaan hävittäjien kehitysohjelmaan.
Joko Turkki sai, mitä se halusi?
Leinosen mukaan huolestuttavin vaihtoehto on, että Turkki on jo saanut haluamansa.
– Nyt kun Venäjä on näyttänyt vihreää valoa sille, että Turkki voi hyökätä Pohjois-Syyrian kurdialueille lähiaikoina, Leinonen sanoo.
Turkki on yksi niistä valtioista, joilla on ollut verrattain tiiviit suhteet Venäjään Ukrainan sodan alkamisenkin jälkeen. Tuloksettomia rauhanneuvotteluita sodan alussa käytiin Istanbulissa ja äskettäin YK pyysi Turkkia keskustelemaan Venäjän kanssa Ukrainassa jumissa olevasta viljasta.
Lue myös: Venäjä ja Turkki: Venäjän pakotteita purettava, jotta Ukrainan miljoonat viljatonnit saadaan ruokakriisin avuksi – Ukrainalla kuitenkin hyvä syy olla purkamatta miinojaan satamassa
Venäjä ja Turkki lausuivat viljaneuvotteluiden jälkeen, että Venäjän pakotteita on purettava, jotta Ukrainan miljoonat viljatonnit saadaan ruokakriisin avuksi. Ukraina ei ehdotuksesta innostunut.
Voidaanko siis olettaa, että Venäjällä on sormensa kuviossa, jossa Turkki torppaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä?
– Aikaisemmin arvelin, että ei olisi suoraan, mutta kyllä se nyt huolestuttavasti vaikuttaa siltä, että näin voi olla, Leinonen sanoo.
Lue myös: EU-parlamentti jyrähti Turkille: Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksissa vältettävä epäasiallista painostusta
Kuinka huolestuttavaa tämä on Suomen jäsenhakemuksen kannalta?
– Jos Venäjän kanssa on käyty kauppaa, että Turkki saa hyökätä Syyriaan sillä ehdolla, että Turkki ei hyväksy Suomea ja Ruotsia Natoon, niin sittenhän se on mitä huolestuttavinta, Leinonen katsoo.
– Onko Turkissa tehty uusi tilannearvio, että Turkki voi saada paljon hyötyä siitä, että se heittäytyy hankalaksi? Vai onko Erdogan johtanut (presidentti Sauli) Niinistöä harhaan tässä asettaakseen Suomen ja Ruotsin mahdollisimman hankalaan asemaan?, Leinonen pohtii.
Onko Suomelle viritetty tavallaan ansa?
– Se on mahdollista. En pidä mitenkään itsestäänselvyytenä, että neuvottelut menevät mitenkään helposti, Leinonen toteaa.