Ukrainassa on tällä hetkellä jumissa noin 20-25 miljoonaa tonnia viljaa, jota ei ole voitu kuljettaa pois maasta.
Turkin ulkoministerin Mevlut Cavusoglun mukaan Venäjän vaatimukset tiettyjen sille asetettujen talouspakotteiden purkamisesta ovat oikeutettuja, jotta viljaa saataisiin maailmanmarkkinoille. Cavusoglu puhui Ankarassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa yhdessä venäläisen virkaveljensä Sergei Lavrovin kanssa.
Lavrov sanoi Venäjän olevan valmis varmistamaan Ukrainasta lähtevien rahtialusten turvallisen kulun.
Ulkoministerien kerrottiin etukäteen neuvottelevan muun muassa mahdollisten huoltokäytävien perustamisesta Mustallemerelle edessä häämöttävän maailmanlaajuisen ruokakriisin lievittämiseksi.
Ukrainassa on sodan takia jumissa noin 20–25 miljoonaa tonnia viljaa, jota ei ole voitu kuljettaa pois maasta. Venäjään kohdistetut pakotteet ovat vaikeuttaneet myös venäläisen viljan ja lannoitteiden vientiä.
Ukrainan sodan vaikutusten pelätään johtavan jopa nälänhätiin, koska monissa maissa ruokahuolto perustuu tuontiin Ukrainasta.
Ukraina oli ennen Venäjän hyökkäystä maailman neljänneksi suurin viljan viejä. Yhteensä Ukraina ja Venäjä tuottavat noin 30 prosenttia maailman vehnäntuotannosta.
Ukraina ei aio purkaa miinoitusta Odessan vesillä
Venäjän ja Turkin neuvotteluiden jälkeen Ukraina ilmoitti, ettei se aio purkaa miinoitusta Mustanmeren Odessan satamaa ympäröivillä vesillä edes viljan viennin mahdollistamiseksi. Syyksi kerrottiin pelko Venäjän hyökkäämisestä satamakaupunkiin.
– Heti kun raivaamme pääsyn Odessan satamaan, Venäjän laivasto tulee sinne, aluehallinnon tiedottaja Serhi Brattshuk sanoi.
Turkki on YK:n pyynnöstä tarjonnut palveluitaan saattaakseen viljalasteja Ukrainan satamista miinoista huolimatta.
Turkilla rooli puolueettomana rauhanvälittäjänä
Turkki on ottanut Venäjän hyökkäyssodan alettua roolia puolueettomana rauhanvälittäjänä Venäjän ja Ukrainan välillä. Osa sittemmin kariutuneista neuvotteluista sodan osapuolten välillä käytiin Istanbulissa.
Cavusoglu sanoi Turkin uutistoimisto Anadolulle jo ennen Lavrovin vierailua, että Venäjä on edellyttänyt tiettyjen sille asetettujen talouspakotteiden purkua viljakuljetusten mahdollistamiseksi.
On epäselvää, nousiko Cavusoglun ja Lavrovin keskustelussa esiin Turkin rooli Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessissa.
Turkki on jumittanut jäsenyysprosessia ja esittänyt omia turvallisuushuoliin liittyviä vaatimuksiaan. Venäjä on puolestaan vastustanut Naton laajentumista omia rajojaan kohti, joten Turkin jarrumiehen rooli Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysasiassa kelpaa myös Venäjälle.