Vanha lattia oli kapeista laudoista tehty lautalattia, ajan saatossa jo haristunut ja painunut. Kun uutta ryhdyttiin tekemään, aivan alkuun olikin tehtävä oikaisukoolaus, johon käytettiin 22 x 50 mm rimoja 60 cm jaolla. Puulattian alle ei saisi periaatteessa jäädä tällaista ilmarakoa, sillä siellä liikkuva ilma jäähdyttää lattian pintaa. Kun rakennesuunnittelijalta erikseen kysyttiin, hän kuitenkin vakuutti ratkaisun toimivan tässä tapauksessa: ulkoseinät tulevat kellarista asti ehjinä, joten ilmavuotoja ei tule sitä kautta. Lisäksi alakertakin on täällä lämmin.
Uusi lattia tehtiin 28 x 145 mm ympäripontatusta massiivilaudasta, joka oli pintakäsitelty valmiiksi tehtaalla. Tätä lautaa saa kolmen sävyisenä: kirkkaassa on päällekkäin kolme lakkakerrosta, sävytetyt on ensin petsattu ja sen päällä on samat kolme lakkakerrosta. Lankuista on sahattu sydänpuu kokonaan pois, joten lattia pysyy selvästi paremmin kunnossa. Sydänvapaat lankut eivät "vetele" lattiassa eikä niihin tule halkeamia.
Laudat on kuivattu jo tehtaalla alle 10 % kosteuteen. Jos niitä on kuitenkin säilytetty puutavaraliikkeessä kylmemmässä ja kosteammassa tilassa, kosteuden tasaamiseksi on syytä tuoda niput asennuspaikkaan muutama päivä aikaisemmin. Ne ovat 205 cm pituisia ja niitä on suhteellisen helppo siirtää ja käsitellä.
Asennustyön aluksi huone mitataan kaikilta sivuiltaan. Jos havaitaan kiilausta – vastakkaiset seinät eivät ole täsmälleen saman suuntaisia – lähtevää ja päättävää lautaa kavennetaan saman verran – kumpaakin puolet kiilauksen määrästä. Tällä kertaa tähän ei tarvinnut ryhtyä, sillä huone oli molemmista päistään täsmälleen 407 cm levyinen.
Tässä helpossa asennuksessa ainoa pientä lisätyötä edellyttävä yksityiskohta olivat patteriputket. Patteriputkien läpivienti toteutetaan lauta- ja parkettilattiassa yleensä siten, että lautaan merkitään putken keskikohdan paikka, porataan siihen putken läpimittaa 10–12 mm suurempi reikä (tai reiät, jos putkia on kaksi rinnakkain) ja reikien ulkosyrjistä sahataan 45 asteen kulmassa kappale, joka pujotetaan putkien ja seinän välistä paikalleen sitten, kun lauta on kiinnitetty. Täällä putket olivat kuitenkin niin lähellä seinää, että tähän ei kannattanut ryhtyä, vaan reikien kohdalle sahattiin suorareunaiset lovet. Seinän ja putken väliin ei olisi mahtunut järkevän kokoista kappaletta, kun elämisvarakin on otettava huomioon. Elämisvarahan on jätettävä kaikkien seinien viereen: nyrkkisääntönä sen leveydelle pidetään noin 1,5 mm metriä kohden lattian leveydestä laskettuna. Täällä elämisrakoa jätettiin 8–10 mm, jonka jalkalista peittää vielä mukavasti.
Laudat kiinnitettiin urospontin reunasta hobau-ruuveilla. Asennusohjeen mukaan paras kiinnityskulma on tämän laudan kohdalla 25 astetta. Seinän viereen tuleva lauta kiinnitettiin ruuvilla esiporattuun reikään. Toinen konsti olisi käyttää dyckert-naulainta ja siinä 50–60 mm naulaa, jonka kanta saadaan peittymään – edellä mainitun elämisraon lisäksi – jalkalistan alle.
Ensimmäinen rivi pitää saada niin suoraksi ja niin täsmälleen samansuuntaiseksi vastakkaisen seinän kanssa kuin vain mahdollista. Tässä lattiassa rakoja ei suvaita, vaan jokainen lauta on saatava tiiviisti ponttiinsa: jos etenemä osoittautuu vinoksi, pelivaraa sen oikaisemiseksi ei ole käytännössä yhtään.
Lankkuja paikalleen laittaessa niitä joutuu ajoittain koputtelemaan vasaralla. Ponttiin ei saa lyödä, vaan sen suojana on käytettävä kunnollista lyöntikapulaa.
Koska lauta on ympäripontattua, hukkapätkiä ei juurikaan jää: kun rivin toisesta päästä jää pätkä, sillä voidaan aloittaa seuraava – edellyttäen, että se on vähintään 600 mm pituinen eli yltää ainakin kahden koolauslaudan päälle. Vierekkäisille riveille ei myöskään saa osua jatkoskohtaa samaan koolausväliin. Jos jatkos sattuu suoraan koolausriman päälle, asennusohje kehottaa poraamaan ruuveille aloitusreiät kummankin laudan päihin. Näin vältytään halkeamisvaaralta.
Kun lattia on pantu paikalleen, se on saman tien valmis – pintahan on valmiiksi käsitelty. Lisäohjeita ja esimerkkejä kullakin kolmesta värivaihtoehdolla toteutetuista, valmiista lattioista saa monisteesta, jonka voi noutaa asiantuntevista puutavaraliikkeistä.
Lisätietoja: WISA-Pro UPM-Kymmene
www.upm-kymmene.fi
(JKA 23.3.2007)