Ars Fennica palkinto on Pohjoismaiden suurin vuosittain annettava palkinto. Tällä kertaa sen sai suomalainen nuori kuvanveistäjä Markus Copper.
Ars Fennicaan kuuluu 200 000 markan rahapalkinto, näyttelykierros maamme taidemuseoissa sekä voittajan tuotantoa esittelevä julkaisu, joka on tarkoitettu kansainväliseen jakeluun. Tunnustus on Pohjoismaiden suurin vuosittain annettava palkinto.
Palkintojuhlaa vietettiin keskiviikkona Säätytalossa Helsingissä. Rouva Eeva Ahtisaari luovutti palkinnon Markus Copperille. Rouva Ahtisaari myös esitti hollantilaisen asiantuntijan Saskia Bosin perustelut.
Ars Fennica myönnetään kaksivaiheisena. Palkinnonsaajiksi oli tällä kertaa ehdolla kahdeksan nuorta suomalaista kuvataiteilijaa. Tästä kahdeksikosta amsterdamilaisen De Appel -nykytaiteen museon johtaja Saskia Bos valitsi voittajan.
Markus Copper on syntynyt vuonna 1968. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Läpimurtonsa kuvanveistäjä teki viime syksynä galleria Kari Kenettissa Helsingissä. Copperin Valas-veistos Archangel of Seven Seas sai kiitosta niin arvostelijoilta kuin yleisöltä. Nykytaiteen museo osti teoksen kokoelmiinsa. Veistos on parhaillaan esillä museon ajankohtaisten uushankintojen näyttelytilassa Kiasman huone X:ssä.
Copperin varsinainen Ars Fennica-näyttely nähdään syksyn mittaan Imatran taidemuseossa sekä Henna ja Pertti Niemistön Nykytaiteen museossa Hämeenlinnassa. Kolmas näyttelypaikka varmistuu vuoden lopulla. Ars Fennica annettiin nyt yhdeksännen kerran. Tämänkertaisella ehdokasasettelulla palkinnon myöntävä Henna ja Pertti Niemistön säätiö halusi kannustaa nuoria taiteilijoita.
Myrskyisä taiteilija
Saskia Bos mainitsee perusteluissaan valinneensa pitkän harkinnan jälkeen Ars Fennican voittajaksi nuoren, myrskyisän taiteilijan. Copperia ajaa tarve ymmärtää maailmaa ja tehdä se paremmin käsiteltäväksi tekemällä asioita omin käsin, sanoo Bos. Hän arvelee Copperin näyttävän joidenkin silmissä menneen ajan taiteilijalta, jota eivät kiinnosta uusimmat tekniikat tai myyminen. Copper ei halua olla muodikas.
Taiteilijan näennäisesti autistiset, raskaat ja toisinaan karkeatekoiset veistokset puhuttelevat: ne kertovat peloista, joita hallinnastamme karannut huipputekniikka herättää, eläimellisistä vaistoista ja myyteistä, jotka vainoavat meitä unissa, kirjoissa ja elokuvissa.
Juuri sellaista mahtia Bos katsoo olevan Kiasman kokoelmiin päätyneessä Valaassa: se on painava ja liikkumaton kuin ihmisen voittama luonnonmuoto. Veistoksesta kuvastuu samaan aikaan sekä haavoittuvaisuus että voima.
Uskottava ensi vuosituhannella
Bos pitää Copperin karheaa estetiikka pohjimmiltaan modernina. Hän on selkeästi juuri sellainen vastarannan kiiski kuin tämän menneen vuosisadan taiteilijalta on odotettukin.
-Johtuneeko sitten hänen veistoksistaan ja performansseistaan välittyvästä kyynisyyden puutteesta ja vilpittömästä puhtaan runouden etsimisestä, että hän on taiteilija, joka vaikuttaa uskottavalta vielä ensi vuosituhannellakin, pohtii Bos. Uusimmassa työssään nimeltään Big Bang Echo taiteilija etsii henkisempää polkua, jolle "laulava" valas hänet kenties ohjasi. Onko työ sitten todella tämän päivän taidetta, kysyy Bos.
Hän vastaa sen ainakin siinä mielessä olevan, että se puhuttelee monia aisteja: sen visuaalinen olemus huokuu liikettä ja ääniä.
Yhdeksäs kerta
Vuoden 1998 Ars Fennican palkintoehdokkaat nimesi lautakunta, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä taidemaalari Juhana Blomstedt, museonjohtaja Ulla Huhtamäki, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Puheenjohtajana oli valt. maist. Henna Niemistö.
Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiö perustettiin vuonna 1990. Säätiön tarkoituksena on edistää kuvataiteita ja innostaa taiteilijoita heidän luovassa työssään.
Palkintoehdokkaat ovat vuosina 1991, 1992, 1996 ja 1997 olleet suomalaisia taiteilijoita kuten tämänkertaisetkin ehdokkaat. Kerran oli mukana suomalaisten ehdokkaiden lisäksi Baltian maat ja Pietarin alue. Kaksi kertaa ehdokkaat on valittu Pohjoismaista. Viime vuonna Ars Fennican sai ruotsalainen taiteilija Peter Frie.
(STT)