Arhinmäki pelaa Putinin pussiin

Tämän vasemmistoliitosta ja sen puheenjohtajasta kertovan tarinan voisi aloittaa kevään 2011 hallitusneuvotteluista – ennen ja jälkeen. Arhinmäen takki kääntyi niin moneen kertaan, ettei laskuissa pysynyt mukana. Mutta olkoon se: hypätään nykyaikaan ja Kreikan vaaleihin.

Moni äänestäjä, joka saattaa jonkin verran olla huolissaan suomalaisveronmaksajienkin rahoista, hieraisi silmiään seuratessaan Arhinmäen voitontanssia viime viikonloppuna Kreikan vaaleissa. Arhinmäen kaveri ja vasemmistoliiton veljespuolueen Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras voitti vaalit ylivoimaisesti. Tsiprasia iloisemmalta voitontunnelmissa näytti vain suomalainen Arhinmäki.

”Tunnelma on aika hieno. Täällä on hyvin paljon kansainvälisiä vieraita. Sisarpuolueita ympäri Eurooppaa!" riemuitsi Arhinmäki mm. Helsingin Sanomissa.

Seuraava ei ole Arhinmäen suora sitaatti, mutta ajatus kulki jotenkin niin, että Syrizan voitto näyttää Euroopalle ja Euroopan talouspolitiikalle ns. närhen munat. Kyse on Kreikan velkojen maksusta. Suomellakin on siinä muutama lantti pelissä, jos maa jättää lainansa maksamatta. Kreikan elvytyksen maksaisivat Suomen veronmaksajat, ja Suomen pitäisi ottaa Kreikan (ja Suomen omaan) elvytykseen lisävelkaa. Maksajista ei ole väliä eikä tietoa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja palasi Kreikasta suomalaiseen vaalityöhön kuin uutta virtaa saaneena.

Vasemmistoliitolle Syriza on kuulemma esimerkki, jonka pohjalta puolue lähtee huhtikuun vaaleihin.

Arhinmäen poistuttua Tsipras ei jäänyt yksin, sillä ovella oli jo toinen toveri käsi ojossa: Venäjän Kreikan suurlähettiläs, joka oli tuoreen pääministerin ensimmäinen virallinen onnittelija. Tsipras on venäläisille mukava heppu, sillä hänen mukaansa EU on syypää Ukrainan konfliktiin ja EU:n ei missään nimessä saa tuomita Venäjää esimerkiksi Mariupolin verilöylystä.

Suomeksi sanottuna Syriza siis tukee EU:n sisällä Venäjän Vladimir Putinin politiikkaa.

EU:n ulkoministerit ovat koolla parhaillaan. Henki on odottava: Kreikka saattaa vastustuksellaan kaataa EU:n Venäjä-pakotteet. EU:n sisään on joka tapauksessa luikerrellut vasemmistoliiton veljespuolueen Syrizan muodossa sellainen viideskolonnalainen, että Virokin voisi vaihteeksi katsoa Välimeren suuntaan Venäjä-Suomi -kohkaamisensa kanssa. Jo ääneen sanottu uhkaus panna Kreikan velat EU:n Venäjä-pakotteiden panttivangiksi on EU:n yhtenäisyyden kannalta vaarallinen.

Palataan Arhinmäkeen.

Vielä ennen Ukrainan kriisiä Arhinmäki oli kovasti huolissaan Venäjällä olevien vähemmistöjen roolista, erityisesti homojen oikeuksista. Suomessa Arhinmäki haki johtavaa roolia ns. sateenkaariliikkeessä. Huippuhetkensä Arhinmäki koki, kun hän urheilumisterinä heilutti rohkeasti sateenkaarilippua yleisurheilun MM-kisoissa Moskovan Lužniki-stadionilla elokuussa 2013. Se oli pienen maan pienen urheiluministerin suuri protesti suuren maan suurta presidenttiä, Putinia, kohtaan.

Se oli silloin ”muodikasta”.

Nyt Arhinmäellä saattaa olla lievää uskottavuuden happivajetta keksiessä selitystä, miten hän ihannoi Kreikan Tsiprasia, joka puolestaan pelaa Moskovan maaliin ja Moskovassa nykykomento vähemmistöjen oikeuksista vähät välittää.

Ja jotta kuvio menee vielä kummalliseksi, heti vaalien jälkeisenä maanantaina Syriza otti hallituskumppanikseen Kreikan äärinationalistisen Itsenäiset kreikkalaiset. Suomen oloissa tämä tarkoittaisi, että vasemmistoliitto ottaisi valtaan päästyään hallituskaverikseen Itsenäisyyspuolue IPU:n. Jos oikein häijyksi heittäytyy, vertausta voi hakea myös vuoden 1939 Ribbentropp-sopimuksesta: internationalismi lyö veljenkättä toisen ismin kanssa.

Mutta ei pidä epäillä, etteikö vasemmistoliitto tästä kuvioista selittämällä jotenkin selviä.

Pari viikkoa sitten PS:n puheenjohtajaTimo Soini muistutti Ylen A-studiossa vasemmistonuorten puheenjohtajaa Li Anderssonia, että vasemmistoliitto oli hallituksessa hyväksymässä jos jonkinlaista EU:n tukipakettia eikä se voi luistella vastuutaan karkuun.

Joo, mut puolueena me vastustettiin niitä kaikkein eniten, vastaus kuului.

Mitäpä tuohon sanomaan – varsinkin jos puhuja uskoo itseensä.

Ps. 1.

Kokoomuksen kannatus on Ylen gallupin mukaan romahtanut16,3 prosenttiin. Kannatus on pienin yli kymmeneen vuoteen, sillä edes Ville Itälän puheenjohtajakaudella se ei vajonnut yhtä alas. Itälä johti kokoomusta kolme vuotta (2001-2004). Jos tahti ei parane,Alexander Stubbin pj-kausi saattaa typistyä yhteen (1) vuoteen.