Ara(va)-asuntojen markkinat

Suomessa on noin 465 000 asuntoa, joiden rakentamista valtio on tukenut edullisin lainoin ja koroin. Viime vuosina tämä valtion tukema tuotanto on saanut antaa tilaa ennätysalhaisen koron vauhdittamalle vapaarahoitteiselle tuotannolle. Kun asuntotuotanto vuonna 2004 käsitti 26000 vapaarahoitteista asuntoa, valtion tukemia rakennettiin vain 5000. Peruskorjaus sen sijaan veti hyvin, kertoo Valtion asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs:

"Kaikkiaan 10 000 asuntoa korjattiin joko aravalla tai peruskorjauslainalla, joista noin 6000 oli asunto-osakeyhtiöitten 40 %:n korkotukihankkeita."

Valtion asuntorahastolla -ARA:lla - onkin keskeinen rooli valtion tukeman asuntotuotannon ohjauksessa. Rahaston päämaja sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa.

Valtion asuntorahaston asemaa, tehtäviä ja tarvetta ovat viime vuosina arvioineet tasaisin välein sekä kansainväliset että kotimaiset asiantuntijat. Tuorein selvitys valmistui aivan viime vuoden lopussa.

"Kyllähän se oli asiallinen ja varovainen selvitys ja oikeastaan korosti niitä asioita, joita on jo käynnistetty," Ijäs arvioi.

"Asuntokanta ja siitä huolehtiminen on tärkeää - perusparantaminen ja peruskorjaaminen. Vanhusten asioihin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota... Kaikki nämä ovat jo käynnissä, mutta niihin pannaan tämän selvityksen pohjalta lisää vauhtia."

Vielä viime vuonna oli käytössä arava-perusparannuslaina. Se on nyt poistunut näyttämöltä. Korkotukilainat sen sijaan ovat edelleen käytettävissä. Korjausavustusten osuus on myös iso, 70 miljoonaa euroa vuosittain.

"Se on iso summa rahaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Näistähän annetaan avustusta myös kovan rahan hankkeisiin; voidaan esimerkiksi avustaa huoltokirjojen tekemistä ja korjaussuunnitelmien tekemistä. Välineitä on mutta enemmänkin voisi olla."

Suurimmaksi haasteeksi Ijäs näkeekin juuri sen, mikä tulee olemaan ARA:n rooli arava-maailman ulkopuolella tapahtuvan korjaustoiminnan edistämisessä.

Korkotukilaina:

  • - omistus-, vuokra- ja asumisoikeustalojen korjaamiseen

Korjausavustus:

  • - asunto-osakeyhtiöt
  • - suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistäminen
  • - hissin rakentaminen ja liikuntaesteiden poistaminen
  • - vanhusten ja vammaisten asuminen
  • - terveyshaitan poistaminen
  • - käyttötarkoituksen muuttaminen

Yleisessä katsannossa pitää tietysti ottaa huomioon esteettömyys. Se tarkoittaa esimerkiksi hissien rakentamista ja kynnyksettömyyttä, mutta Ijäs muistuttaa myös erityisratkaisujen lisääntyvästä tarpeesta.

"Uusi tuote onkin ns. superkorkotukilaina, joka on tarkoitettu nimenomaan erityisryhmien tarpeisiin - vanhuksille, dementikoille, tukea tarvitseville nuorille, vammaisille." Superkorkotukilaina koostuu korkotukilainasta ja avustuksesta, jonka suuruus voi vaihdella 5 - 35 prosenttiin.

Tehtävien täsmentymisen ohella asuntorahaston ja sen henkilökunnan tulevaisuuteen vaikuttaa myös viraston mahdollinen alueellistaminen. Uusiksi sijoitusvaihtoehdoiksi rahastolle on esitetty Hämeenlinnaa, Lahtea ja Porvoota. Rahaston noin 70 toimihenkilöä eivät ole olleet kovin ihastuneista muuttoajatuksesta, mutta Ijäs suhtautuu siihen tyynesti:

"Se tapahtuu kuitenkin vasta muutaman vuoden päästä, jos on ollenkaan tapahtuakseen. Tuo jos on tässä iso - mahdotontahan se ei ole, kun otetaan huomioon väkemme ikärakenne ja Tarastin selvityksessään mainitsemat sijoitusvaihtoehdot. Se voitaisiin myös nähdä uutena alkuna Valtion asuntorahastolle ja sen myötä astumisena uuteen rooliin ja uusine mahdollisuuksineen."

(JKA 16.1.2005)

Lue myös:

    Uusimmat