Apollo-avaruusohjelman tavoite oli viedä ihminen Kuuhun

Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy julisti vuonna 1961, että Yhdysvallat käynnistää mittavan Apollo-nimisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on tehdä sarja miehitettyjä kuulentoja vuosikymmenen loppuun mennessä.

Apollo-ohjelma oli Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n kolmas avaruusohjelma, jonka yhteydessä ihmisiä lähetettiin avaruuteen. Aiemmin avaruudessa olivat käyneet yhdysvaltalaisten astronauttien lisäksi myös neuvostoliittolaiset kosmonautit. Kylmä sota Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain valta-akseleiden välillä pakotti osapuolet kiihtyvään kilpailuun "avaruuden valloittamisesta".

Avaruuslentoja testattiin miehittämättömillä aluksilla

Apollo-avaruusohjelman yhteydessä avaruuteen laukaistiin sarja niin sanottuja Saturnus-lentoja, jotka olivat miehittämättömiä. Testilennot tehtiin vuosina 1961-1967.Näiden miehittämättömien tutkimuslentojen oli määrä kerätä tutkimuksellista tietoa varsinaisia miehitettyjä kuulentoja varten.

Ensimmäinen yritys miehitettyyn Apollo 1 -lentoon osoittautui tragediaksi tammikuun 27. päivänä vuonna 1967, kun astronautit Gus Grissom, Ed White ja Roger Chaffee kuolivat aluksen laukaisualustassa syntyneessä tulipalossa.

Apollot 4, 5 ja 6 olivat jälleen miehittämättömiä. Apollo 6 oli niistä viimeinen laskeutuessaan onnistuneesti takaisin Maahan huhtikuun 4. päivänä 1968.

Apollo 7 oli ensimmäinen ohjelman onnistunut miehitetty lento. Aluksen ohjaamoon istuutui kolme astronauttia, kuten kaikilla myöhemmilläkin Apollo-lennoilla oli tapana. Lokakuun 11. päivänä 1968 Apollo 7 laukaistiin Maan kiertoradalle, josta se palasi 11 päivää myöhemmin vahingoittumattomana.

21. joulukuuta vuonna 1968 laukaistu Apollo 8 -lento onnistui tavoitteessaan asettua Kuun kiertoradalle ja palata onnistuneesti takaisin Maahan. Näin tekivät myös Apollot 9 ja 10 joulukuun 1968 ja toukokuun 1969 välisenä aikana.

Ensimmäisenä Kuun pinnalla oli Neil Armstrongin vasen jalka

Lopulta koitti historiallinen päivä, 16. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin yhdestoista Apollo-ohjelman miehitetty lento, Apollo 11, laukaistiin maan kiertoradalle. Astronautit Neil Armstrong, Edwin Eugene ("Buzz") Aldrin ja Michael Collins pääsivät luotsaamaan historiallista lentoa. Apollo-aluksen kuumoduli (LM, Lunar Module) laskeutui onnistuneesti Kuun pinnalle kolme päivää myöhemmin. Ensimmäisenä Kuuhun astui Neil Armstrong - vasemmalla jalallaan.

Suoraa televisiolähetystä ihmisen ensimmäisestä kuukävelystä seurasi arviolta 450 miljoonaa katsojaa, kun maailman väkiluku oli tuolloin reilut 3,5 miljardia ihmistä. Armstrongin kuuluisat sanat välittyivät jo arkipäiväistyneen television välityksellä eri puolille maailmaa: "Tämä on pieni askel yhdelle ihmiselle, mutta valtava harppaus ihmiskunnalle".

Vartin päästä Kuun pinnalle astui Buzz Aldrin, jääden historian kirjoihin toisena ihmisenä maailmassa, joka kävelee Kuussa. Kolmas astronautti Michael Collins oli jäänyt ohjaamaan Apollon komentomoduulia, eikä osallistunut siten kuukävelyyn laisinkaan.

Armstrong ja Aldrin pystyttivät Yhdysvaltain lipun Kuun kamaralle ja saivat pian myös onnittelupuhelun silloiselta presidentti Richard Nixonilta. Armstrongin viimeiseksi tehtäväksi Kuussa oli jättää sen pinnalle muistoesine neuvostokosmonauttien Juri Gagarinin ja Vladimir Komarovin sekä Apollo 1:n onnettomuudessa menehtyneiden kolmen astronautin muistoksi. Ensimmäinen kuukävely kesti yhteensä vain kaksi ja puoli tuntia.

Apollo 11 palasi onnistuneesti Maahan heinäkuun 24. päivänä 1969.

Apollo 17 jäi viimeiseksi kuulennoksi

Ensimmäisen onnistuneen miehitetyn kuulennon jälkeen kuussa kävivät vielä useat Apollo-lennot. Apollo 13 -lento kuitenkin epäonnistui tässä tavoitteessa aluksessa tapahtuneen räjähdyksen vuoksi. Se ei koskaan laskeutunut Kuuhun, vaan kiersi Kuun kiertoradan ja palasi vahingoittuneena Maahan.

Apollo 14, 15 ja 16 puolestaan laskeutuivat onnistuneesti Kuuhun ja keräsivät sen pinnalta lisää tutkimusmateriaalia.

Lopulta Apollo 17:n laukaisu tapahtui 7. joulukuuta 1972 Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta. Apollo 17:n miehistö vietti Kuun pinnalla kolmen päivän aikana yhteensä yli 20 tuntia. Kun Apollo-lennot loppuivat, yhteensä 12 ihmistä oli kävellyt Kuun pinnalla.

Apollo 17:n matka on jäänyt toistaiseksi ihmiskunnan viimeiseksi retkeksi Kuuhun. Apollo-lennot 18, 19 ja 20 peruutettiin. Apollo-retkiltä ihmisen käyttöön jäi kuitenkin äärimmäisen arvokasta tutkimusmateriaalia ja tietoa olosuhteista avaruudessa.

Kuuhun paluuta suunnitellaan, matka Marsiin myös haaveissa

Haaveet paluusta Kuuhun ovat 2000-luvulla heränneet uudelleen henkiin. NASA onkin käynnistänyt Project Constellation -avaruusohjelman (suom. Tähtikuvio-ohjelma), jonka on määrä tehdä tulevaisuudessa lisää miehitettyjä kuulentoja uuden huipputeknologian avulla. Ohjelmaan kuuluvat Ares I ja Ares V -kantoraketit sekä Orion-alus ja Altair-kuulaskeutuja.Project Constellationin kuualuksessa on käytetty hyväksi piirteitä Apollo-avaruusohjelman aluksista.

Ohjelman tarkoitus on tehdä myös mahdollisesti miehitetty lento Marsiin.

(MTV3)

Lue myös:

Katso historiallinen videomateriaali Apollo 11:n matkasta Kuuhun.

Osa 1: Lähtövalmistelut ja laukaisu avaruuteen

Osa 2: Avaruudessa, kuukävely ja paluu Maahan