Anna jo itsellesi armoa! Asiantuntija: Tämä täydellisyydentavoittelijan itsekurissa on vikana

On kännykät, tietokoneet, iPadit. Hetkeäkään ei tarvitse olla ilman mitään – jos siis ei varta vasten tahdo. Nykysuomalainen elää yltäkylläisyydessä.

Vanhemmat sukulaiset sanovat aina, että ennen vanhaan oltiin tyytyväisiä vähempään. Onko nuoremman sukupolven tahdonvoima kateissa?

– Nykyään puhutaan lasten itsekurin puutteesta esimerkiksi kun lapset popsivat yltiöpäisesti karkkia tai pikaruokaa, pelaavat liikaa tietokoneella, haluavat nopeasti itseään tyydyttäviä asioita. En kuitenkaan syyttäisi lapsia itsekurin puutteesta, sillä lapsi tekee yleensä sitä, mitä on aikuisilta, kavereiltaan tai vaikkapa mainonnan kautta oppinut, toimittaja ja kirjan Armollinen itsekuri kirjoittaja Sirpa Palokari sanoo.

Palokarin mukaan on turhaa sättiä lasta asioista, joita vanhemmat itsekin tekevät.

– On raakaa syyttää lasta itsekurin puutteesta, jos vanhemmat itse esimerkiksi palkitsevat itseään epäterveellisellä ruualla, lohduttautuvat känneillä, rentoutumalla vain telkkarin äärellä tai vaikkapa selittelemällä koko ajan kotoa poissaoloaan muuttamatta silti tapojaan.

Työhön voi hukuttaa elämän ongelmat

Itsekurin puute tuo yleensä mieleen laihtumista yrittävän naisen, joka ei malta pysytellä pois keksipurkilta. Mutta entä töihin joka aamu aikaisin ryntäävä, ylitöitä puskeva, suorastaan ylitunnollinen kollega? Kyllä – hänenkin itsekurissaan voi olla vikaa.

– Täydellisyydentavoittelijan itsekurissa on vikana se, että he eivät useinkaan ole onnellisia ja kokevat herkästi huonommuutta ja kelpaamattomuutta, jos suorittamiseen tulee särö. Täydellisyydentavoittelijat eivät yleensä hyväksy itseään sellaisina kuin ovat. He ajattelevat, että ovat hyväksyttyjä vasta, kun ovat tehneet kaiken viimeisen päälle, Palokari sanoo.

– Täydellisyydentavoittelijat elävät suorituksistaan saamilla kiitoksilla, ja jos niitä ei tule, heidän identiteettinsä kokee kolauksen.

Liialliseen työntekoon on monia syitä. Työhön voi hukuttaa muut elämän ongelmat, joita ei ylitöiden puristuksessa ehdi edes ajatella. Suomessa duunia hiki päässä paiskivaa uutteraa työntekijää lisäksi kiitellään. Syytä on siis pomossa ja alaisessa.

– Kun tekee töitä, ei tarvitse kohdata itsessään asioista, jotka ovat ahdistavia tai ikäviä. Kova työn paiskiminen on myös yksi tapa pitää yllä itsetuntoa ja hyväksytyksi tulemista. Lisäksi työnteko voi olla pakokeino sellaiselle, jolla on vaikeuksia olla läsnä läheisissä ihmissuhteissa. Työnteko on meidän kulttuurissamme erityisen arvostettua, ja siksi se on myös paljon käytetty veruke vastuuttomalle käyttäytymiselle, esimerkiksi perheen laiminlyömiselle.

Uhriksi heittäytyjä välttelee muutosta

Täydellisyydentavoittelijan lisäksi ihminen voi heittäytyä uhriksi. Hän antaa periksi, mikä taas lisää huonommuuden tunnetta ja häpeää, Palokari kuvaa.

– Uhriksi heittäytyjä välttelee muutosta korostamalla omaa heikkoutta tai ulkopuolisia syitä. Uhrius on vahingollista, koska se lamaannuttaa ja vie voimat muutoksen teolta. Uhrina olemisesta voi tulla elämänasenne ja kierre, joka ruokkii itse itseään.

Miksei ylityön painaja sitten muutu? Lakkaisi tekemästä niin paljon töitä! Palokarin mukaan esimerkiksi voimattomuus voi estää muutoksen.

– Voimattomuus taas johtuu monista asioista, jotka kytkeytyvät ihmisen psyyken ja sosiaaliseen sekä taloudelliseen ympäristöön. Myös esimerkiksi hoitamaton masennus voi olla syynä siihen, ettei jaksa muuttua, vaan jatkaa haitallisten tapojen toteuttamista, Palokari toteaa.

Moni ei jätä alkoholia tai rasvoja, vaikka kehotus muutokseen tulisi asiansa osaavalta lääkäriltä. Palokarin mukaan muutos ei tapahdu patistelun tai pelottelun keinoin.

– Muutos lähtee aina ihmisestä itsestään, ja siksi on ensin löydettävä motiivit. Toki toinen voi ohjata muutokseen, mutta itsekuriin kehottaminen ei auta, vaan muutosta tarvitsevan kanssa on pohdittava todellisia syitä siihen, mistä johtuu, että muutos on niin vaikeaa. Esimerkiksi jos ylipainoinen ei ohjeista ja tiedosta huolimatta saa painoa pudotettua, häntä on autettava pohtimaan, mistä tämä voimattomuus kenties saattaisi johtua, Palokari sanoo.

– Muutokseen voidaan ohjata vain paneutumalla ihmisen tilanteeseen fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena.

Kuvissa esiintyvät sitaatit ovat teoksesta Armollinen itsekuri.

Lue myös:

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi