Itsekurin puute tuo yleensä mieleen laihtumista yrittävän naisen, joka ei malta pysytellä pois keksipurkilta. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. – Täydellisyydentavoittelijan itsekurissa on vikana se, että he eivät useinkaan ole onnellisia ja kokevat herkästi huonommuutta ja kelpaamattomuutta, jos suorittamiseen tulee särö, toimittaja ja kirjailija Sirpa Palokari sanoo.
On kännykät, tietokoneet, iPadit. Hetkeäkään ei tarvitse olla ilman mitään – jos siis ei varta vasten tahdo. Nykysuomalainen elää yltäkylläisyydessä.
Vanhemmat sukulaiset sanovat aina, että ennen vanhaan oltiin tyytyväisiä vähempään. Onko nuoremman sukupolven tahdonvoima kateissa?
– Nykyään puhutaan lasten itsekurin puutteesta esimerkiksi kun lapset popsivat yltiöpäisesti karkkia tai pikaruokaa, pelaavat liikaa tietokoneella, haluavat nopeasti itseään tyydyttäviä asioita. En kuitenkaan syyttäisi lapsia itsekurin puutteesta, sillä lapsi tekee yleensä sitä, mitä on aikuisilta, kavereiltaan tai vaikkapa mainonnan kautta oppinut, toimittaja ja kirjan Armollinen itsekuri kirjoittaja Sirpa Palokari sanoo.
Palokarin mukaan on turhaa sättiä lasta asioista, joita vanhemmat itsekin tekevät.
– On raakaa syyttää lasta itsekurin puutteesta, jos vanhemmat itse esimerkiksi palkitsevat itseään epäterveellisellä ruualla, lohduttautuvat känneillä, rentoutumalla vain telkkarin äärellä tai vaikkapa selittelemällä koko ajan kotoa poissaoloaan muuttamatta silti tapojaan.
Työhön voi hukuttaa elämän ongelmat
Itsekurin puute tuo yleensä mieleen laihtumista yrittävän naisen, joka ei malta pysytellä pois keksipurkilta. Mutta entä töihin joka aamu aikaisin ryntäävä, ylitöitä puskeva, suorastaan ylitunnollinen kollega? Kyllä – hänenkin itsekurissaan voi olla vikaa.
