Analyysi: Hallituspuolueiden petetyt lupaukset

Viikonloppuna perussuomalaisten puoluekokouksessa toistettiin monta kertaa sanomaa, jonka mukaan nyt on jätettävä jupinat pois, kansa on puhunut.

– Me emme punavihreälle suvaitsevaistolle ovia avaa, kun kansa ne vaaleissa sulki, Soini sanoi ja sai raikuvat aplodit.

Näin sen pitäisi teoriassa mennä: Ennen vaaleja kansalle luvataan, mitä tehdään, jos valtaan päästään. Sen jälkeen mahdollisen hallitusvastuun toteutuessa tehdään, mitä on luvattu.

Entä jos poliitikot tekevätkin hallituksessa jotain aivan muuta kuin mitä on luvattu?

“Koulutuksesta ei leikata”

Sekä keskustan että kokoomuksen poliitikot poseerasivat vaalien alla koulutukseen liittyviä lupauksia sisältävien kylttien kanssa. Muun muassa pääministeri Juha Sipilästä (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubbista (kok.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosesta (kok.) löytyy tällainen otos.

Koulutuksesta puhutaan myös kokoomuksen vaaliohjelmassa.

“Suomalaisten osaaminen käännetään uuteen nousuun. Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja sivistykseen. Jokaisen ihmisen vahvuuksia ja osaamista kehittämällä ja hyödyntämällä koko yhteiskunta vahvistuu.”

Kauniiden sanojen lisäksi äänestäjää olisi voinut vaalien aikana kiinnostaa, että hallitukseen päästyään kokoomus ja keskusta ovat valmiita nuijimaan valtavat säästöt koulutukseen. Jonkun äänestäjän valintaan se olisi voinut vaikuttaa.

"Kreikka-linja muuttuu"

Viime viikonloppuna perussuomalaisten puoluekokouksessa Soini sai selittää omilleen, miksi hän siunasi hallituksessa Kreikan uusimman hätärahoituksen.

–  En ole valmis puoluetta vetämään hallituksesta, koska asia etenisi siitä huolimatta. Että meidän tilalle hallitukseen tulisivat Vihreät, RKP ja Vasemmistoliitto? Tukipaketit ovat väärin, mutta sitä ei toisella väärällä päätöksellä voi korjata, Soini pauhasi.

Myös nykyiset oppositiopuolueet ovat historiassa olleet varsin joustavia omien vaalilupausten suhteen. Edellisen kerran hallituksesta lähdettiin vuosi sitten. Itsensä ydinvoiman vastustamiseen kahlinneet vihreät painelivat ulos, kun hallitus päätti puoltaa Fennovoiman ydinvoimaluvan täydennystä. Päätös tuskin teki kipeää, sillä hallituskausi veteli viimeisiään ja ero antoi mukavan startin vaalikampanjointiin.

Toisaalta, puheenjohtaja Ville Niinistö olisi voinut jäädä hallitukseen ja käyttää saman puolustuspuheenvuoron kuin Soini: “En ole valmis puoluetta vetämään hallituksesta, koska asia etenisi siitä huolimatta.”

"Uudet paketit torjuttava"

Vaaliohjelman kirjauksen Kreikasta perussuomalaiset olivat selvästi laatineet kieli keskellä suuta.

"Uudet euron pelastuspaketit ja muut lisälaskut EU:lta on torjuttava."

Juju on sanassa "uudet". Soini on jälkikäteen selittänyt, että varsinaisesti kyse ei ole uudesta paketista, vaan vakausmekanismiin jo edellishallituksen aikana pääomitettujen rahojen käytöstä. 

Kysyin Soinilta Turussa, olisiko äänestäjälle kannattanut kertoa selvemmin vaalien aikaan, että puolue on tarvittaessa valmis nöyrtymään.

– Mehän kerroimme äänestäjille täysin rehellisesti ja äänestäjät äänestivät meidät toiseksi suurimmaksi puolueeksi, hän vastasi.

Muistellaan hetki menneitä. Kokoomuslaisen Verkkouutisten toimittaja Satu Schauman tenttasi Soinia vaalikampanjan aikana maaliskuun alussa. Jo tuolloin uumoiltiin, että Kreikan tilanne on kärjistymässä alkukesän aikana. Lainaan otetta jutusta.

****

Toimittaja: Voiko perussuomalaiset olla seuraavassa hallituksessa hyväksymässä Kreikan kolmatta tukipakettia, puheenjohtaja Timo Soini?

Soini: Vastaus on se, että Suomen pitää vihdoin muuttaa linja, ja perussuomalaiset saa sellaisen vaalivoiton, että se linja muuttuu.

Toimittaja: Mikä on vastaus alkuperäiseen kysymykseen?

Soini: Se on se, että Suomen pitää linja muuttaa. Ei voida lähteä siitä, että Suomi jatkaa tätä hulluutta maailman tappiin asti.

Toimittaja: Jos asia nousee hallitusneuvotteluissa esille, onko tämä perussuomalaisille kynnyskysymys?

Soini: Me otetaan niin hyvä tulos, että tämä linja muuttuu.

Toimittaja: Eli onko vastaus kyllä vai ei siihen, voiko perussuomalaiset olla sellaisessa hallituksessa, joka...?

Soini: Minulle ei voi tehdä näin kysymyksiä. Sinä kysyt, mitä kysyt ja minä vastaan, mitä vastaan.

(Lähde: Verkkouutiset)

***

Tuskin olen liian kriittinen, jos sanon, että asian olisi voinut selvemminkin muotoilla.

Turun 20-vuotisjuhlakokouksessa puoluejohto sai melko myötäsukaisen vastaanoton. Moni ymmärsi hallituksen vaikeaa ratkaisua. Pettyneiden rivijäsenten tunteet purkautuivat puheenjohtajavalinnoissa. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu eurokriittinen Sebastian Tynkkynen tuskin maata muuttaa, mutta jonkinlainen signaali syvistä riveistä lähti.

"Tee kansalaisaloite" 

Entä äänestäjä? Mitä hän voi tehdä, jos potuttaa? Sehän nimittäin voi potuttaa, jos ensin äänestää väärillä taustatiedoilla ja sen jälkeen sanotaan, että kansa on puhunut, pulinat pois.

– Hän voi osallistua itse puoluepolitiikkaan, ottaa yhteyttä poliitikkoihin, harrastaa perinteistä mielipidevaikuttamista. Ja seuraavalla kerralla voi äänestää toisin, neuvoo Turun yliopiston yleisen valtio-opin professori Maija Setälä.

Kuulostaa vähän laimealta. Harva nykypäivänä haluaa sitoutua puoluepolitiikkaan ja neljä vuotta on pitkä aika. Soinikin tietää, että asiat ja mielipiteet voivat muuttua nopeasti. Tiukka ehdottomuus voi vaihtua nöyräksi myötäilemiseksi. Myös kansalaisen näkemykset saattavat muuttua.

– Yksi mahdollisuus on laatia kansalaisaloite. Sellaisia on nyt tehty myös Kreikka-kysymykseen liittyen. Nähtäväksi jää, miten niille käy.

– Lopulta hallitus ja eduskunta ratkaisevat kansalaisaloitteenkin kohtalon, Setälä muistuttaa.

Periaatteessa siis kuka tahansa voi saada kansalaisaloitteen avulla eduskunnan käsittelyyn asian, jos vain samanmielisiä löytyy riittävästi. Perussuomalaisista osa on allekirjoittanut kilpailevan puolueen miehen, Paavo Väyrysen (kesk.) aloitteen Suomen eurojäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Nettipalvelussa kannatusilmoituksia on kertynyt vajaat 35 000. Eduskuntaan viemiseen tarvittaisiin yli 15 000 lisää.

Sveitsissä kansalaiset voivat äänestää suoraan jopa laeista, sitovasti. Sopisiko se meille?

– Pitää muistaa, että siellä malli on toisenlainen, koska oppositio-hallitus-asetelma puuttuu kokonaan. Mutta en lähde sanomaan, etteikö se voisi meille sopia.

– Suomessa kansalaisille on annettu suoria vaikutusmahdollisuuksia toistaiseksi aika varovasti, Setälä sanoo.

Trio Ässät pitää yhtä

Merkillepantavaa hallituksen alkutaipaleessa on ollut se, miten hiljaa hissutellen keskusta ja kokoomus ovat seuranneet perussuomalaisten tarpomista rasismisyytösten keskellä. Sekin heijastaa Trio Ässien aikomusta pitää paketti kasassa.

Halu pysyä hallituksessa saa siis tekemään melkoisia poliittisia kuperkeikkoja ja samalla vaalilupaukset saavat kyytiä.

Ei pidä olla naiivi. Hallituspuolueet ovat kautta aikain tehneet kompromisseja toisensa perään. Ilman niitä olisi oikeastaan mahdotonta hoitaa yhteisiä asioita. On kuitenkin eri asia tehdä kompromissi hevosenlannan suhteen kuin asiassa, jonka takia on soittanut torvea turuilla ja toreilla viimeiset vuodet.

Otsikkoa muokattu kello 12.06