Hieman yli puolet valtuutetuista kokee, ettei aluevaltuustojen rooli ole vastannut heidän odotuksiaan.
Koko maassa vähintään kymmeniä aluevaltuutettuja lopettaa ensimmäisen kauden jälkeen.
Yleisin syy näyttää olevan turhautuminen vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin.
– Itse olen välillä kokenut, että me ollaan siellä kumileimasimena, että asiat tulee valmiina, mitään ei saisi kyseenalaistaa, mitään ei saisi kritisoida tai tehdä vaikka muutosesityksiä, sanoo aluevaltuutettu Anni Järvinen (vas.).
Hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa on ehdokkaiden mukaan demokratiavajetta.
– En sano pettynyt, mutta turhautunut kuitenkin ja aika kyyniseksi tulin siihen mikä oikeasti on aluevaltuutetun vaikutusmahdollisuus, kertoo aluevaltuutettu Pekka Puustinen (kesk.).
Osa luopujista keskittyy kuntapolitiikkaan, jossa koetaan olevan enemmän vaikutusmahdollisuuksia.
Lue myös: Pulassa olevat turistit uuvuttavat terveydenhuollon Lapissa – kuka maksaa laskun?
Turhautumista valtuustoissa ympäri Suomen
Aluevaltuutettujen vaikutusmahdollisuuksia on tutkittu tämän vaalikauden aikana valtioneuvoston hankkeessa Tampereen yliopiston tutkijoiden toteuttamassa kyselyssä.
Turhautumista on kyselyn tulosten perusteella havaittavissa ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi ympäri Suomen noin 350 aluevaltuutettua, eli joka neljäs valtuutettu.
Hieman yli puolet valtuutetuista totesi, ettei aluevaltuustojen rooli ole vastannut heidän odotuksiaan.
Ainoastaan neljä prosenttia katsoi, että aluevaltuustolla on vahvat mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueen menoihin. Vallan koettiin olevan virkamiehillä tai aluehallituksella. Aluevaltuutetut valitsevat edustajat aluehallitukseen käytännöstä keskuudestaan.
Vaikutusmahdollisuudet myös sotepalveluihin koettiin vähäisenä. Vain joka kolmas valtuutettu koki, että valtuustolla on vahvat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi terveyspalveluiden laatuun tai terveyskeskusten sijaintiin.
Katso tästä aluevaltuutetuille osoitetun kyselyn tulokset alla olevalta videolta.
1:23
