Perinteisesti käsite "alppihiihto" koostuu viidestä eri lajista. Pujottelua ja syöksylaskua voidaan pitää kantalajeina, joista suurpujujottelu ja super-G eli supersuurpujottelu ovat kehittyneet. Näiden lisäksi kilpaillaan alppiyhdistetyssä, joka muodostuu erillisten pujottelu- ja syöksykilpailujen yhteistuloksista.
PUJOTTELU Alppihiihdon lajeista pujottelu on kaikkein räväkin: yksi kilpailulasku kestää 50 sekunnista yhteen minuuttiin. Arvokisoissa pujotteluradan korkeusero on miehillä 180--220 metriä ja naisilla 140--200 metriä. Miesten kisoissa radalla on 55--75 porttia ja naisten selvitettävänä on puolestaan 45--65 porttia.
SUURPUJOTTETTELU
Suurpujottelussa lasketaan kaksi laskua, joiden yhteenlaskettu aika ratkaisee. Yksi kilpailulasku kestää noin 1,15--1,45 minuuttia. Korkeuseroa on miesten radalla 250--450 metriä, naisten radan vastaava ero on 250--400 metriä. Maailmancup-kilpailuissa pienin hyväksytty korkeusero on 300 metriä.
SUPER-G eli supersuurpujottelu
Super-G on tavallaan suurpujottelun ja syöksylaskun välimuoto. Miesten radan korkeusero on 500--650 metriä, naisilla puolestaan 350--600 metriä. Portteja radalla saa olla korkeintaan 10 prosenttia korkeuserosta; miesten minimi on 35 porttia ja naisten 30 porttia. Kilpailurataa ei lasketa ennen kisaa.
SYÖKSYLASKU Radan korkeusero on miehillä 500--1100 metriä ja naisilla 500--800 metriä. Neljä keppiä ja kaksi lippua muodostavat syöksyportin. Porttien leveyden on oltava minimissään 8 metriä. Kilpailussa lasketaan yksi lasku, jonka huippunopeus voi ylittää jopa 140 kilometriä tunnissa. Syöksysukset ovat 215--225 cm pitkät ja kypärä on pakollinen.