Brasiliassa alkuperäiskansojen edustajat ovat ottaneet Amazonin sademetsien suojelun omalle kontolleen, koska eivät koe saavansa valtiolta tarpeeksi apua asiaan.
Alkuperäiskansat kokevat, että valtio on jättänyt heidät omilleen koko ihmiskunnalle arvokkaan sademetsän suojelussa.
Sao Luisin kylässä asuvat miehet kutsuvat itseään "Metsien sotilaiksi". He puolustavat Amazonia muun muassa laittomilta kalastajilta, hakkuilta, huumekauppiailta ja salametsästäjiltä.
Jousilla ja nuolilla varustautuneet nuoret miehet liikkuvat Javarijokea pitkin Amazonin sademetsässä Brasiliassa.
– Meidän täytyy aina olla varautuneita pahimpaan, mutta emme halua väkivaltaa, sanoo alkuperäisheimo Kanamarin jäsen Lucinho Kanamari.
Kanamarit ovat yksi Javarin laakson kuudesta alkuperäiskansasta. Alue sijaitsee Amazonin sademetsässä Brasilian ja Perun rajalla.
– Jos havaitsemme tunkeilijoita, keskustelemme ensin heidän kanssaan. Me olemme täällä opettamassa, toimimme rauhanomaisena pelotteena, hän lisää.
Amazonin suojeleminen on vaarallista
Partioiden keskipisteessä ovat erityisesti laittomat kalastajat, jotka metsästävät Amazonilla asuvaa harvinaista kalalajia arapaimaa. Se on yksi suurimmista makean veden kaloista, ja suuren rahallisen arvonsa vuoksi salakalastajien jatkuvana kohteena.
Amazonia suojelevien ihmisten työ on vaarallista. Tämä konkretisoitui viime vuonna, kun brasilialaisaktivisti Bruno Pereira ja brittitoimittaja Dom Phillips surmattiin Amazonilla. Pereira työskenteli aktiivisesti alueella rehottavaa salakalastusta vastaan, minkä vuoksi hän oli joutunut myös uhkailujen kohteeksi.
Amazonin aluetta jo pitkään seurannut Phillips taas oli alueella keräämässä materiaalia Amazonin suojelua käsittelevään kirjaansa. Pereira toimi hänen apunaan haastatteluiden järjestämisessä ja materiaalin keruussa.
Nimenomaan salakalastajien uskotaan tappaneen Pereiran ja Phillipsin.
"Valtio hylkäsi meidät"
Brasilian entinen oikeistopresidentti Jair Bolsonaro sai runsaasti kritiikkiä valtakautenaan siitä, että hän katsoi sormien läpi Amazonin sademetsän tuhoamista.
– Bolsonaron aikana, ja myös koronan vuoksi, sademetsiin tunkeutuminen räjähti, sanoo Javarin laakson alkuperäiskansoja edustavan järjestön Univajan varapuheenjohtaja Varney Todah da Silva Kanamari.
– Koska valtio hylkäsi meidät, meidän täytyy arvioida velvollisuuksiamme. Puolustaa sitä, mitä meille kuuluu, järviä ja metsiämme, hän sanoi.
Lulan kaudesta toivotaan helpotusta tilanteeseen
Amazonia puolustaviin joukkoihin kuuluu myös EVU-niminen ryhmä. Noin 30 hengen ryhmä ei kanna aseita, mutta tarkkailee aluetta muun muassa satelliittien kautta.
– Henkeni on uhattuna. Minua pelottaa, mutta minulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kertoo järjestön toinen perustaja Cristobal Negredo Espisango.
– EVU on ainoa järjestö, joka todella taistelee järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
Joukkojen johtajan Orlando de Moraes Possuelon mukaan ryhmä pyrkii samaan kiinni metsässä laittomasti toimivat henkilöt ennen kuin nämä katoavat tai palaavat Perun puolelle, josta monet ovat saapuneet.
Alkuperäiskansojen omat joukot eivät kuitenkaan ole sama asia kuin valtion operoimat joukot. Moni onkin toivonut, että tilanne parantuisi sen jälkeen, kun vasemmistopresidentti Luiz Inacio Lula da Silva palasi valtaan Brasiliassa.
– Teemme töitä, jotta voimme elvyttää politiikan, jossa alkuperäisväestöjä ja Amazonia suojellaan, Lula sanoi.
Brasilian kongressi kuitenkin hyväksyi kesäkuussa lait, jotka rajoittavat Lulan ympäristöministeriön ja alkuperäiskansojen ministeriön toimivaltaa.
Muun muassa laittomien hakkuiden vuoksi tapahtuvaa metsänpolttoa on pidetty vakavana uhkana Amazonin sademetsille, joita usein kutsutaan maapallon keuhkoiksi. Metsää on palanut suuria määriä viime vuosina.
Metsänhävitys kiihdyttää ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin häviämistä sekä aiheuttaa puutetta makeasta vedestä. Kun metsä hävitetään, puihin sitoutunut valtava hiilimäärä vapautuu kerralla ilmakehään, eikä metsän tilalle perustettu laidun tai pelto pysty sitomaan hiiltä uudestaan.
– Voimme kokea tragedian koska vain. Miehittäjät eivät koskaan peräänny: he haluavat aina saada Javarin haltuunsa, sanoo Univajan koordinaattori Bushe Matis.