Älä menetä vehkeitäsi valtiolle! Lupien puuttuminen tai suojellun kalan pyynti voi maksaa pitkän pennin – lasku jopa 7510 euroa

7:23

Joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Se on yksi suurimmista luontoharrastuksista Suomessa. Kalastus ja metsästys olivat aikoinaan elinehto. Perinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Kalastusharrastusta helpottaa maamme 200 000 järveä ja pitkä rannikko, jotka antavat eriomaiset mahdollisuudet harrastukselle.

Harrastus ei kuitenkaan ole kaikille ilmainen. Ennen vesille lähtöä kannattaa muistaa kalastusluvat ja tarkistaa, millä lajeilla on suojeluarvo.

– Meillä on maksuttomia ja maksullisia kalastusoikeuksia. Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia, niitä saa kaikki harrastaa ilman maksuja, Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen sanoo.

– Muissa kalastusmuodoissa täytyy suorittaa valtion kalastushoitomaksu, jos on 18-64-vuotias. Eli muun muassa verkottajien, viehekalastajien, katiskapyytäjien ja ravustajien täytyy tämä maksu maksaa, hän muistuttaa.

Kalastajilla on kolme eri mahdollisuutta kalastushoitomaksun maksamiseen. He voivat maksaa vuosimaksun, jolloin he voivat kalastaa koko vuoden.

Muut vaihtoehdot ovat seitsemän vuorokauden maksu tai vuorokausimaksu.

– Niillä, joilla on netti käytössä, yksinkertaisin tapa hoitaa maksu, on eraluvat.fi -palvelu, jota Metsähallitus ylläpitää. Jos nettiin ei pääse, niin mistä tahansa R-kioskista pystyy myös lunastamaan luvat.

Valvontaan on panostettu

Koulutettuja kalastuslupien valvojia on Suomessa 3000-4000. Valvojien määrä kentällä vaihtelee paljon, mutta niitä voisi Karttusen mukaan olla huomattavasti enemmän.

– Kohtasin ensimmäistä kertaa itse valvojan tänä kesänä Pernajan lahdella kalastaessa. Tässä on kuitenkin hyvä 50 vuotta ehditty jo kalastella, eli ei ole kovin taajaan sattunut tarkastuksia, Karttunen naurahtaa.

Valvontaan panostetaan koko ajan enemmän. Todennäköisyys valvonnan kohteeksi joutumiselle siis kasvaa koko ajan.

Suojellun kalan pyytäminen voi tulla erittäin kalliiksi

Luonnonvarakeskus on määritellyt eri kalalajeille eri suojeluarvoja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kalastaja saa sakot, jos hän kalastaa suojellun tai rauhoitetun kalan.

– Osalle uhanalaisista ja taantuneista kalalajeista on määritelty niin sanottu suojeluarvo, eli jos sellaisen kalalajin pyytää laittomalla tavalla ja jää siitä kiinni, niin siitä määritellään maksettavaksi suojeluarvo. Se on enimmillään 7510 euroa Saimaan järvilohelle ja pienimmillään esimerkiksi kotimaisesta jokiravusta 50 euroa, jos ravun pyytää rauhoitusaikana, Karttunen sanoo.

Satunnaisen kalastajan tulee muistaa valtion kalastushoitomaksu sekä paikallisen vesienomistajan lupa pistäessään verkot vesille.

– Itse täytyy tutkia etukäteen, millä vesialueella aikoo kalastaa ja mistä luvan sinne saa. Pyydykset pitää muistaa merkitä lain edellyttämällä tavalla, ettei muut vesillä liikkujat joudu ongelmiin näiden pyydysten kanssa.

Kiinnostus kalastusharrastuksesta on hieman hiipunut takavuosista. Karttunen toivoo, että nuoret innostuisivat kalastuksesta.

– Nuorisolle on paljon erilaista harrastustoimintaa tarjolla ja kalastus on vain yksi muiden joukossa. Koko kalatalousalan yhteinen toive on, että saataisiin jatkossa nuoria harrastajia, siihen pyrimme omalla neuvontatoiminnallamme, hän sanoo.  

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja