Kolme vuotta sitten hyväksytty toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi on jo monilta osin onnistunut viemään asioita eteenpäin. Tämän totesi Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Jussi Huttunen viime keskiviikkona Helsingissä pidetyssä seurantaseminaarissa. Huttunen kehuu suomalaisen aikuisväestön muuttaneen viime vuosien kuluessa terveyskäyttäytymistään selvästi parempaan suuntaan. Tämä näkyy esimerkiksi parantuneina ruokatottumuksina ja tupakoinnin vähentämisenä. Nyt haasteena ovat erityisesti lapset ja nuoret, sillä heidän terveyskäyttäytymisensä ei Huttusen mukaan ole vielä sellaista kuin toivottaisiin.
Marraskuussa 1997 toimeenpantu ohjelma tähtää suomalaisten sydänkuolleisuuden puolittamiseen. Viime vuoden aikana toteutettuja merkittävimpiä toimenpiteitä olivat Suomen Sydänliiton projektipäällikön Mika Pyykön mukaan elintarvikkeiden Sydänmerkki-järjestelmä, joukkoruokailulle suunnattu Sydämellisesti hyvää -aineisto, terveysliikunnan paikalliset suositukset sekä lasten terveysfoorumi.
Sydänmerkki ohjaa parempiin valintoihin

Vuoden 2000 alussa Suomen Sydänliiton ja Suomen Diabetesliiton toimesta käynnistetyn Sydänmerkki-järjestelmän tarkoituksena on ohjata kuluttajia ravitsemuksellisesti parempiin elintarvikevalintoihin. Merkki voidaan myöntää elintarvikkeille, jotka ovat omassa tuoteryhmässään rasvan ja suolan kannalta ravitsemuksellisesti suositeltavampia valintoja. Tällä hetkellä merkin käyttöoikeus on myönnetty 83:lle eri tuotteelle, mukana on muun muassa juustoja, ravintorasvoja, lihavalmisteita sekä leipää ja viljavalmisteita.
Liikunnan alueella suomalaisten sydänterveyttä on yritetty edistää muun muassa terveysliikunnan paikallisten suositusten avulla. Suosituksissa on annettu käytännön suuntaviivoja siitä, miten arkipäivään kuuluvaa terveysliikuntaa voidaan parantaa paikallistasolla, ja niitä on jaettu esimerkiksi kunnanjohtajille, terveyskeskuksiin, järjestöihin ja oppilaitoksiin. Suosituksen hyödyistä on jo saatu kokemusta, sillä Pyykön mukaan se on monilla paikkakunnilla selvästi terävöittänyt terveysliikunnan edistämiseksi tehtävää suunnittelutyötä.
