Äijäporukassakin saa itkeä: Nykymiehen ei enää ole pakko käyttäytyä "kuin mies"

"Mies ei voi täysin ymmärtää naista, ja se on hyvä asia"

Colourbox

Pienestä pitäen totumme erottamaan pojan ja tytön, miehen ja naisen. Juu, isi on mies! Tuo on pieni tyttö, kuten sinäkin! Entä, jos miehuus ja naiseus eivät eroaisi toisistaan mitenkään – miltä se tuntuisi?

Isäntä putkahtaa nurkan takaa ja Kelpo yrittää päätellä miehen ilmeestä tämän aikomuksia ja mielialaa. Aina se on vähän kiukkuinen, aina asiat ovat jollain tavalla huonosti ja aina sillä on jotain lisätyötä Kelpolle.

– Teoksesta Mitä miehen pitää

– Ihminen ilmaisee sukupuoltaan eri tavoin ja käyttää sitä myös hyväkseen, tietoisesti ja tiedostamattaan. Osa jopa leikittelee sukupuolikliseillä, kummallakin puolella. Toisaalta katson asiaa vain oman sukupuoleni kautta. Mies ei voi täysin ymmärtää naista, eikä toisinpäin. Ja se on hyvä asia, pitää mukavaa jännitettä yllä, Ihalainen sanoo.

Ihalaisen jo edesmennyt isä syntyi vuonna 1932 ja oli "miehen iässä" 1950-luvulta eteenpäin. Yhteiskunta on noista ajoista muuttunut paljon.

– Koulutus on laajempaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään sukupuolesta riippumatta on enemmän. Miehen ei enää ole niin pakko käyttäytyä ahtaissa normeissa. Joku voi tosin väittää, että kapeammat normit toivat turvallisuutta. Oli yksinkertaisempaa, kun maailma oli yksinkertaisempi. Nyt pitää tulkita asioita koko ajan eri merkitystasoilla, olla perillä monista asioista pysyäkseen osallisena yhteiskunnassa, Ihalainen sanoo.

COLOURBOX

Ihalainen uskoo, että hänen ja isän sukupolven miehen eroista suurimmat liittyvät isyyteen. Nykymies saa olla mukana synnytyksessä – itse asiassa se on jopa normi. Myöskään hoitovapaalla oleva mies ei enää käännä päitä.

Siitä, millaisia vaatimuksia nykymieheen kohdistuu, voi olla montaa mieltä. Ihalainen uskoo, ettei miehen tarvitse "olla mitään ihmeellistä" selviytyäkseen hengissä.

– Hyvinvointivaltio pitää huolen. Ennen oli pakko taistella selviytymisestä, kun puhutaan kirjani vanhemman mieshahmon Kelpon ajoista 1900-luvun alkupuolella. Nykyään mies asettaa itse itselleen vaatimuksia, jotka nousevat vain osin ympäröivästä yhteisöstä. Ne ikään kuin valitaan vaatimuksiksi: tällainen haluan olla tai ainakin tulla tällaiseksi, Ihalainen sanoo.

– Pitäisi oikeastaan ajatella sukupuolta mahdollisuuksina, elämän yhtenä monipuolistajana ja värittäjänä. Voi olla runoileva moottoripyöräharrastaja, yksinhuoltajaisä tai perinteinen duunarimies. Tai kaikkea niitä. Pitää tietysti miettiä, minkäikäistä nykymiestä tarkoitetaan? Suomen miehet ovat ikähaitarilla 18–105, ja sinne mahtuu monenlaista hiihtäjää. Onneksi ihmisiä ei voi tyypitellä sukupuolen mukaan.

© Eugenio Marongiu COLOURBOX

Se, mitä naiset haluavat tai odottavat mieheltään, on toinen keskustelu. Joskus vaatimukset voivat olla epärealistisia.

– Suurlähettiläiden vanha kappale Mitä miehen tulee olla antaa hyvän listan, ja toimi myös kirjani tämän näkökulman innoittajana.

Komeaa ja kaunista,
samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa,
hoikkaa ja hauista,
ilmeessä älyä ja uhmaa,
kokemusta täytyy olla,
mutta sopivasti poikamainen,
eksotiikka plussaa on,
kunhan on suomalainen

Suurlähettiläät – Mitä miehen tulee olla

Samalla kannattaa muistaa, että ihmiset ylipäätään vaativat toisiltaan toisinaan liikaa – eivät siis pelkät naiset.

Kuka sanoo, ettei mies itke?

Tavallinen mies. Siinä sanapari, jonka Ihalainen haluaisi muuttaa.

– Ei tavallista miestä ole. Kukaan ei ole tavallinen. Tai, toisesta näkökulmasta, kaikki ovat tavallisia. Toinen on sanonta: mies ei puhu eikä pussaa. No, varmasti tekee kumpaakin, hän sanoo.

– Kuka sanoo, ettei mies itke? Silloin, kun äijäporukassa joku itkee, se on pysähdyttävä hetki. Silloin on jotain todella rankkaa ja merkityksellistä tapahtunut, ja kaikki miettivät, voiko auttaa jotenkin. Mies itkee ehkä harvoin, mutta se on sitäkin tärkeämpää.

COLOURBOX

Hän ei myöskään puhuisi "tosimiehestä" tai "tosinaisesta".

– Puhuisin ihmisistä, joilla on ihailtavia ominaisuuksia, olivat ne sitten itse kunkin mielestä mitä tahansa. Itse arvostan ihmisissä eniten rehellisyyttä, yksilöllisyyttä, suoraselkäisyyttä, huumorintajua ja toisen huomioon ottamista, Ihalainen sanoo.

Ei pidä huhkia liikaa, ettei isäntä luule, että Kelpo on pitänyt taukoa. Kaikki työ pitää aina tehdä ripeästi, mutta ei repien. Rauhallisesti, mutta ei veltosti. Jos on liian laiska tai liian ahkera, tulee sanomista. Tai nyrkkiä. Yleensä molempia. Toisinaan tulee jopa aisaremmiä perseelle, kuten viime viikolla. Vai oliko se jo sitä edellisellä?

– Teoksesta Mitä miehen pitää

Ihalaisen mukaan viime aikoina mediassa vellonut keskustelu nykymiehestä on harhaanjohtavaa, sillä siitä on unohdettu tilannesidonnaisuus.

– Miesporukassa on aivan omat koodinsa. Ja jos puhutaan parisuhteesta miehen ja naisen välillä, sukupuolten odotukset ja toiveet riippuvat suhteen vaiheesta. Alkuvaiheessa käyttäydytään, kuten oletetaan, että toisen sukupuolen edustaja haluaa oman sukupuolen edustajan käyttäytyvän, Ihalainen kuvaa.

– Suhteen kehittyessä kohti 50-vuotishääpäivää siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja paljon erilaisia vaiheita, joissa molemmat pelaavat muun muassa sukupuoliroolien kautta. Jos pariskunta pelaa yhteen, suhde säilyy ja molemmat voittavat. Jos pelataan toista vastaan, molemmat häviävät. 

Miehet vastaavat naisten kysymyksiin – katso!

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.