Indonesian Borneon saaren viidakkoon on rakennettu jo yli kymmeniä miljardeja dollareja maksanut uusi pääkaupunki nimeltään Nusantara. Nimi tarkoittaa saaristoa.
Se piti vihkiä käyttöön maan itsenäisyyspäivänä 17. elokuuta. Itsenäisyyspäivä kuitenkin tuli ja meni, eikä pääkaupunkia saatu vaihdettua aikataulun mukaisesti. Nusantarassa järjestettiin noin tuhannen hengen juhlallisuudet, mutta niistä ei tullut toivottua suurenmoista uuden pääkaupungin vihkimistilaisuutta.
Nusantaran on määrä korvata uppoava ja saastunut, yli 10 miljoonan asukkaan nykyinen pääkaupunki Jakarta. Yli 30 miljardia dollaria maksanut projekti kuitenkin junnaa, se ei ole saanut toivottua määrää rahoitusta – ja myös sen pelätään aiheuttavan mittavia ympäristöongelmia.
Kyse on valtavasta toiveiden, riskien ja uhkakuvien projektista, Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Pilvi Posio toteaa.
Posio on tutkinut kaupunkikehitystä projektissa, jossa toteutettiin osallistavan kaupunkisuunnittelun työpaja paikallisille. Projekti tehtiin yhteistyössä Nusantaran kaupunkia rakentavan viranomaistaho Otorita Ibu Kota Nusantaran kanssa.
Vain puolet rahoituksesta kasassa
Aikataulu oli alkujaankin hyvin tiukka: pääkaupunkiprojekti julistettiin vuonna 2019 ja rakentaminen alkoi vuonna 2022. Elokuussa piti saada valmiiksi suunnitelman ensimmäinen vaihe eli maan johdolle tarkoitettu hallinnollinen ydinkeskusta.
– Tästä on tullut ikävä kierre. Rakennustöiden viivästyessä investoinnit eivät kerry, mikä taas ei houkuta sijoittajia, ja rakennustyöt viivästyvät entisestään, Posio sanoo.
Ennen pääkaupungin vaihtumista virastaan ehtii väistyä myös kaupunkiprojektin ajuri, vuosikymmenen Indonesiaa hallinnut presidentti Joko Widodo. Pääkaupungin vihkiminen saattaa tapahtua vasta reilusti sen jälkeen, kun Widodon seuraaja Prabowo Subianto astuu virkaan lokakuun lopulla.
Tavoitteena oli saada kasaan investointeja noin sadan biljoonan rupian eli hieman alle kuuden miljardin euron edestä, mutta vain hieman yli puolet summasta on saatu tähän mennessä kasaan. Juuri sijoittajilta on tarkoitus saada jopa 80 prosenttia projektin rahoituksesta, kirjoittaa esimerkiksi al-Jazeera. Vain jäljelle jäävä viidesosa tulisi valtiolta.
Maan hallitus sanoo haluavansa levittää kehitystä pois Jaavan saaresta, jolla Jakarta sijaitsee. Sinne on keskittynyt myös suuri osa maan bruttokansantuotteesta ja taloudellisesta kehityksestä.
Suunnitelman mukaan Jakarta olisi kuitenkin jäämässä kaupan keskukseksi ja hallinnollinen valta siirtyisi Nusantaraan, jota kutsutaan virallisessa viestinnässä kansalliseksi pääkaupungiksi.
Jakarta vajoaa nopeasti
Posion mukaan kyse ei kuitenkaan ole mistään päähänpistosta, vaan pääkaupungin siirrosta on puhuttu oikeastaan maan itsenäistymisestä saakka vuonna 1945.
Sitä edelsi Japanin miehitys toisen maailmansodan aikana ja sitä ennen runsaat kolmesataa vuotta eurooppalaista siirtomaahallintoa, suureksi osaksi Hollannin alla.
Jakartaa ei paina kuitenkaan vain siirtomaamenneisyys.
– Kaupungin laajeneminen ja kehitys on ihan hallitsematonta, ja se on todella saastunut. Liikenne on todella huonosti suunniteltu, Posio kuvailee.
Keskeinen syy muutolle on myös se, että Jaavan saaren pohjoisrannikko ja sitä myötä kaupunki kirjaimellisesti vajoaa nopeasti. Tutkimusten mukaan vajoamisen aiheuttamat laajat tulvat ja rakenteelliset vauriot rakennuksiin ovat heikentäneet merkittävästi elinympäristön laatua Jakartassa ja muissa saaren kaupungeissa. Washington Postin mukaan osa metropolialueesta on todennäköisesti asuinkelvoton tai tulvii usein vuoteen 2030 mennessä.
– Ongelmat vain korostuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, Posio kertoo.
Vihreä kaupunki voi aiheuttaa metsäkatoa
Virallisissa tulevaisuudenvisioissa Nusantara on vihreä älykaupunki, kestävän kehityksen ja kansallisen nousun lippulaiva.
Tavoitteita riittää: Vuoteen 2035 mennessä kaupungissa pyritään nollan prosentin köyhyysasteeseen. Kaupungin valmistuessa lopullisesti vuonna 2045 kaupungin pitäisi olla myös hiilineutraali.
Vuodella 2045 on maalle myös erityistä painoarvoa.
– Heillä on hyvin vahva visio, että sadan vuoden itsenäisyyden jälkeen Indonesia olisi vauras ja kehittynyt valtio, yksi maailman mahti, Posio kuvailee.
Ympäristönsuojelijat ovat kuitenkin varoittaneet, että jättimäinen projekti kiihdyttää metsäkatoa yhdessä maailman suurimmista trooppisista sademetsistä. Borneon sademetsissä asuu muun muassa orankeja, nenäapinoita ja puuleopardeja. Kaikki niistä kärsivät elinympäristöjen katoamisesta.
Jakartan ongelmat eivät poistu
Ongelmat ovat myös sosiaalisia. Australialaisen National Indigenous Times -median mukaan projekti syrjäyttää myös maan alkuperäiskansoihin kuuluvia.
Posion mukaan projektin pelätään aiheuttavan vaurastumisen sijaan maan hintojen nousua, viljelysmaiden menetystä ja täten myös eriarvoistumista.
Myös Jakartan mittavat ongelmat huolettavat yhä.
– On puhuttu, että yritetäänkö nyt vaan pakoilla Jakartan ongelmia huomioimatta sitä, että niitäkin täytyy ratkaista, Posio sanoo.
Posion mukaan Indonesian hallinto on sanonut ottaneensa oppia muista vastaavista projekteista, erityisesti niistä, jotka ovat epäonnistuneet luomaan aidosti elinvoimaisia kaupunkeja. Posio mainitsee esimerkkeinä Brasilian ja Myanmarin pääkaupunkiprojektit.
– Ei pelkkä infrastruktuurin rakentaminen takaa, että siitä tulee vielä elinvoimainen kaupunki. Se vaatii hyvin pitkän ajan, eikä se myöskään poista sitä, että Jakarta on edelleen ongelmissa.