Italia peittyy betonin alle

Tiivis rakentaminen ja maaperän asfaltoiminen tuhoaa ekosysteemejä ja luo saarekkeita, joissa keskilämpötila on jopa viisi astetta muuta kaupunkia korkeampi. Lisäksi se kasvattaa tulvimisen riskiä maassa, jossa rankkasateet aiheuttavat vuosittain useita kuolonuhreja.

– Meillä ei ole varaa rakentaa vääriin paikkoihin, sanoo ympäristöjärjestö Legambienten varatoiminnanjohtaja Edoardo Zanchini Roomassa.

Myös maanviljelyyn käytettävissä oleva pinta-ala pienenee koko ajan. Kun maaperä on kerran rakennettu, ei paluuta entiseen ole. Vettä läpäisemätön betonikerros köyhdyttää maan.

– Italiassa ei ole yhtään tapausta, jossa rakennettu maaperä olisi palautettu viljelyskäyttöön. Korkeintaan tilalle voidaan rakentaa uusia rakennuksia tai puisto, Zanchini sanoo. 

Laillista ja laitonta rakentamista

Rakennusbuumi alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Koska suuri osa Italiasta on vuoristoa ja kukkuloita, rakennettiin alavat maat kuten Po-joen laakso, Rooman ja Napolin alueet sekä turistien suosimat rannat pian täyteen. 

– Toisin kuin muissa Euroopan maissa, meillä on lisäksi miljoonia laittomasti rakennettuja taloja. Sekin mikä on rakennettu laillisesti, on usein rakennettu huonosti. Meillä on valtavia periferioita jotka ovat katastrofaalisia, Zanchini sanoo.

Vähitellen rakentaminen muuttui asuntokeinotteluksi, kunnes talouskriisi pani buumille pisteen. Nyt Italiassa on satojatuhansia tyhjiä taloja, ja samaan aikaan satojatuhansia perheitä, joilla ei ole varaa asua niissä. 

Pormestari esti jättiprojektin 

Italian parlamentin alahuone hyväksyi toukokuussa lain, jolla uuden maaperän rakentaminen aiotaan nollata vuoteen 2050 mennessä. Laki esimerkiksi velvoittaisi kunnat selvittämään tyhjien rakennusten ja hylättyjen maa-alueiden määrän. Zanchinin mukaan laki on kuitenkin kokonaisuudessaan liian monimutkainen, eikä hän usko sen selviävän parlamentin ylähuoneen äänestyksestä.

– Kunnilla on kuitenkin jo nyt kaikki keinot puuttua asemakaavaan ja panostaa uudelleenkäyttöön, Zanchini sanoo.

Eräs pormestari on jo ottanut ohjat omiin käsiinsä. Bolognan lähellä sijaitsevaa San Lazzaro di Savenaa johtava Isabella Conti pysäytti vuonna 2014 rakennusprojektin, johon kuului 582 asuntoa, koulu ja muita palveluita. Sen läpivieminen olisi tarkoittanut viljelykelpoisen maan rakentamista samaan aikaan, kun kaupungissa oli paljon tyhjiä asuntoja ja keskeneräisiä rakennustyömaita.

– Myöhemmin minulle selvisi myös, että alueen rakentaminen olisi kasvattanut tulvimisriskiä. Vedellä olisi kestänyt 200 vuotta löytää vaihtoehtoiset kulkuväylät, Conti kertoo puhelimitse.

Kaikkia noin 300 miljoonan euron arvoisen projektin peruminen ei miellyttänyt. Conti joutui voimakkaan painostuksen, lehtitietojen mukaan jopa tappouhkauksen kohteeksi.

– Maa on todella, todella arvokasta. Kaiken sen takia, mitä se voi antaa paitsi tuotannollisesti, myös hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta. Se voi antaa paljon enemmän kuin uskommekaan, Conti sanoo.