Aapeli-myrskyn jäljiltä sähköt olivat poikki pahimmillaan noin sadalta tuhannelta asiakkaalta. Vuoden 2011 Tapaniin ja Hannuun verrattuna vahingot ovat jääneet vähäisemmiksi. Arvioiden mukaan sähkökaapeleiden lisääntynyt maahan kaivaminen on auttanut.
Energiaviraston verkkoinsinööri Joel Seppälä ottaa esimerkiksi Tapani-myrskyn 300000 sähkötöntä taloutta ja vertaa sitä Aapelin sataan tuhanteen.
Energiateollisuuden mukaan sähkökatkoja on lisääntyneen maakaapeloinnin ansiosta nyt myös nopeampi korjata.
– Vikoja on vähemmän, koska ilmasto ei aiheuta maakaapeleille vikoja. Viat jäävät haja-asutusalueille, sinne missä on ilmajohtoja. Ja kun taajamat ovat sähkönjakelun piirissä, kaikki korjausresurssit voidaan keskittää haja-asutusalueille, sanoo johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuudesta.
Laajat sähkökatkot vuonna 2011 panivat päättäjiin painetta tehdä jotain, ja maakaapelointiin laitettiin vauhtia lain avulla. Nyt arviolta 30 prosenttia toimitusvarmuuden kannalta tärkeämmästä keskijänniteverkosta on kaivettu maahan, kymmenen vuoden päästä noin puolet.
Verkkoyhtiöt ovat siirtäneet maakaapeloinnin kustannuksia sähkölaskuun. Energiateollisuuden mukaan ihmiset suututtanut Caruna-kohu on kuitenkin vähentänyt hintojen nostohaluja.
– Kyllä näkisin, että yhtiöt ovat järjestäen varovaisempia, joskaan näin suuria hinnankorotuksia kuin silloin nähtiin, ei ollut aikaisemmin nähtykään. Vaikka valvontamalli olisi antanut mahdollisuuksia tehdä voimakkaampia korotuksia, on kuitenkin menty maltillisesti eteenpäin, sanoo Energiateollisuuden Hänninen.
Energiateollisuus arvioi, että maakaapelointien ansiosta laajoja myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja ei kymmenen vuoden kuluttua enää tulisi. Pienemmiltä keskeytyksiltä ei kuitenkaan mitenkään voi välttyä.