50 tutkijaa rämpii Suomen soilla - tavoitteena löytää helmet

Uusia soidensuojelualueita on tarkoitus perustaa noin 100 000 hehtaaria. Erityisen huono soiden suojelutilanne on tällä hetkellä Etelä-Suomessa.

Soiden luontoarvojen kartoittajat ovat saapuneet Sipoonkorven itäosiin Forsskogskärrin korpialueelle. Nykyisen suojelualueen ulkopuolella sijaitseva rehevä korpi on yksi niistä 95: stä Uudenmaan arvokkaasta suokohteesta, jotka kartoittajat tutkivat tänä kesänä. 

- Tässä kohteessa korpi suotyyppinä on todella arvokas, korvet on uhanalaisimpia suotyyppejä Suomessa. Lisäksi tässä on hieno luonnontilainen puusto. Tämä on hyvinkin suojelun arvoinen kohde, hyvin säilynyt ja laajahko, arvioi Uudenmaan ELY-keskuksen suokartoittaja, suunnittelija Iida Kämäri.

Etelä-Suomessa ei enää ole jäljellä kuin rippeet luonnontilaisista soista. Soidensuojelun täydennysohjelmalla pyritään suojelemaan jäljellä olevat arvokohteet. Suojeluarvon määrittelyssä otetaan huomioon monia asioita.

- Keskeistä on se suon luonnontilaisuus. Mitä luontotyyppejä, mitä lajeja siellä esiintyy ja kuinka harvinaisia ja uhanalaisia ne ovat, kuvailee Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Ilpo Huolman.

100 000 hehtaaria uusia suojelualueita

Koko Suomessa kartoitetaan tänä kesänä lähes tuhat suota, joista pääosa sijaitsee yksityismailla. Kesän aikana maastossa työskentelee 50 kartoittajaa. Vuoden loppuun mennessä ympäristöministeriön työryhmä valitsee suojeltavat kohteet. Valinnoissa painotetaan nykyisestä suojeluverkosta puuttuvia kohteita kuten korpia ja lettoja sekä lähde- ja puronvarsisoita.

Vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon uusia soidensuojelualueita perustetaan.

- On puhuttu alustavasti, että se voisi olla valtakunnallisesti 100 000 hehtaarin luokkaa, mutta mitään tarkkaa lukua ei varmasti ole olemassa. Se riippuu siitä, mitä inventoinnit eri puolilla maata tuottavat, sanoo Ilpo Huolman.

Suojeluun valittavien soiden omistajat voivat joko myydä alueen valtiolle tai rauhoittaa sen yksityiseksi suojelualueeksi korvausta vastaan. Maanomistajille on tiedotettu inventoinneista kirjeellä.

- Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita tästä. Aika myönteisesti tämä on otettu vastaan. Joitakin kohteita on jopa tarjottu valtiolle ostettavaksi tai suojeltavaksi jo tässä vaiheessa, kertoo Ilpo Huolman.

Luontoarvojen kartoitus on aikaa vievää työtä.

- Tämä on tämmöistä paljon kävelyä vaativaa työtä, missä näkee upeita kohteita ja saa kuitenkin miettiä ja pähkäillä suotyyppejä ja erityisesti haastavia rajauksia, kiittelee Iida Kämäri.

Tällä hetkellä Suomen soista on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 13 prosenttia suoalasta. Pääosa suojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa.