Kevät 1995 oli Saku Koivulle yhtä juhlaa.
Häikäisevä Tupu–Hupu–Lupu-ketju teki Tukholman MM-kisoissa tuhojaan siihen malliin, että Leijonat palkittiin historiallisella MM-kullalla.
Sen lisäksi Saku Koivu voitti TPS:ssä Suomen mestaruuden ja hänet palkittiin pudotuspelien parhaana pelaajana. Koivu oli pelaajien valinta kauden parhaaksi kiekkoilijaksi.
Sentteri valittiin sekä MM-kisojen että SM-liigan All Starsiin ja lopulta hänet äänestettiin samana keväänä vielä Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi.
- Kyllä Saku on yksi kaikkien aikojen parhaita suomalaisia pelaajia. Hän on todellinen kapteeni ja liideri luonteeltaan, josta osoituksena on myös kapteenius Montrealissa, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen paaluttaa.
Nopeasti ykköstähdeksi
Koivun pääsarjaura TPS:ssä alkoi Vladimir Jursinovin aikaan 1992. Turkulainen nousi nopeasti joukkueensa ykköstähdeksi.
Huippukevään 1995 jälkeen Koivu teki sopimuksen Montreal Canadiensin kanssa, jonka tärkeimpiin pelaajiin hän on siitä lähtien kuulunut. Koivu onnistui ensimmäisenä eurooppalaisena nousemaan NHL-historian menestyksekkäimmän seuran kapteeniksi vuonna 1999.
- Sakusta tekee niin hyvän nimenomaan luonteen lujuus, kunnianhimo, sitkeys ja taistelutahto. Hän on taitava pelaaja ja vaikka nopeus on vähän vanhemmiten hiipunut, hän pystyy edelleen pelaamaan huipputasolla. Jos ajatellaan hänen kokoaan ja painoaan ja tällaisia asioita, voidaan häntä varmaan pitää NHL:n kautta aikain parhaana keskushyökkääjänä, Jalonen arvioi.
Sisukas taistelija
Suomalaispelaajan sisua on koeteltu vakavalla sairaudella ja useilla loukkaantumisilla. Vuonna 2001 hänellä todettiin syöpä, jonka hän taltutti hämmästyttävän nopeasti. Vuonna 2006 hän sai vaarallisesti vastustajan mailan silmäänsä, mutta sinnikäs suomalainen toipui silmäleikkauksestaankin pikavauhtia.
- Saku on todellinen taistelija. Hän on voittanut vakavat sairaudet. Kyllä siinä on todella kovaluonteinen kaveri, Jalonen linjaa.
Koivu valittiin Torinon talviolympialaisten yhteydessä Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomissioon.