Rajaukset voi toteuttaa monella tavalla. Eräs harvemmin nähty tapa on käyttää köysiaitaa: hamppuköysi on luonnollinen ja kaunis materiaali joka kestää hyvin sään vaihteluita. Parhaiten köysiaita sopii paikkaan johon tarvitaan rajausta mutta ei haluta peittävää näköestettä.
Köysiaidan pylväiksi käyvät vanhat, jo paikalla olevat tai uudet kestopuutolpat. Rajattavan alueen laajuudesta riippuen niiden väli voi olla vähän yli metristä kahteen metriin. Tolppien korkeuden voi helposti määritellä käymällä paikassa, johon köysiaitaa ollaan suunnittelemassa.
Mikäli köysiaita liittyy istutusalueeseen siihen voidaan vaivatta yhdistää muitakin elementtejä, kuten vaikkapa patsas. Kokonaisuudesta tulee herkullinen, kun istutettavat perennat ja kukkivat pensaat ja köynnökset toistavat sävyillään tolppien väriä.
Tolpat voidaan valaa tai - maa-aineksista riippuen - lyödä suoraan maahan metallisilla tolpparaudoilla. Alkukesästä laitetut kestopuutolpat voidaan jo loppukesästä maalata tai kyllästää.
Jos tolppiin halutaan väriä, maalin täytyy kuivua kunnolla ennen kuin köysi viedään tolppien läpi. Muutoin köysi värjääntyy ikävästi.
Tolppiin ruuvataan halutulle korkeudelle 8 x 100 venerenkaat tai vaihtoehtoisesti porataan reiät, joiden läpi köysi viedään. Vähänkin korkeampiin tolppiin köydet kannattaa laittaa kulkemaan kahteen tasoon, jolloin kokonaisuuteen saadaan lisää ilmettä.
Hamppuköyden sijasta voidaan käyttää kettinkiä. Kun köysi jätetään tolppien väliin löysille laineille, aidan ilmeestä tulee romanttinen.
Perennojen istutus
Istutusalueen maa kunnostetaan ja huolehditaan, että monivuotiset rikkakasvit tulee todella hävitetyksi! Kasvualusta käännetään ja möyhennetään huolella, jotta juuret pääsevät kasvamaan esteittä. Perustamistyöt on tehtävä huolellisesti ja niihin on varattava aikaa - mutta yhtä tärkeää on ottaa huomioon valittujen kasvien kasvupaikkavaatimukset: kasvit valitaan aina kasvupaikkavaatimusten mukaan, sillä vain siten saavutetaan halutut kukintojen värit sekä kukinta-ajankohta, lehtimuodot ja tuoksut. Ellei tämä ehto täyty, kaikkein huolellisinkin perustaminen valuu hukkaan eikä lopputulos vastaa odotuksia.
Perennojen taimia voi istuttaa pääsääntöisesti huhtikuusta syyskuun loppuun.
- Taimet istutetaan samaan syvyyteen missä ne ovat olleet astiassa tai maassa.
- Istutuskuoppien tulee olla niin suuria, että juuripaakku mahtuu sinne taivuttelematta.
- Kasvualustan syvyys on suurikokoisilla ja syväjuurisilla lajeilla vähintään 50 cm, keskikokoisilla ja matalajuurisilla lajeilla 30-40 cm. Kivikko - ja reunaperennoille riittää 20 sentin multakerros.
- Maa tiivistetään käsin tai kastelemalla, ei maata polkemalla.
- Istutuksen jälkeen taimet kastellaan 1-2 kertaa viikossa, kunnes ne kasvavat kunnolla. Paahteisilla paikoilla kastellaan useammin.
- Maa peruslannoitetaan varovasti ennen istutusta. Sen jälkeen lannoitetaan tarvittaessa keväällä annosteluohjeiden mukaan. Vältä erityisesti liiallista typpeä, se lisää lehtien kasvua kukinnan kustannuksella.
- Keväällä kuihtuneet varret leikataan pois.
- Perennat on hyvä jakaa muutaman vuoden välein. Näin tehdään, kun kukinta heikkenee tai ryhmä alkaa näyttää ahtaalta. Keväällä kukkivat jaetaan syksyllä ja syyskukkivat keväällä. Tosin pioni on yksi niistä harvoista perennoista, joka ei siedä jakamista.
Huomioitavaa perennaryhmää suunnitellessa:
- Mieti kasvupaikan edellytykset: valo, varjoisuus, maaperä.
- Muista myös puutarhan kokonaiskuva
- Päätä jo etukäteen perennaryhmän luonne
- Ota huomioon jo mahdolliset jo olemassa olevat kasvit
- Luonnostele istutussuunnitelma paperille oikeassa mittakaavassa
- Älä kadota punaista lankaa: pidä mielessäsi värit, muodot ja kasvien porrastus korkeuden mukaan sekä kasvien ryhmittely.
- Valitse ensiksi huomion itseensä vetävät johtoperennat ja sitten näihin sopivat seuralaiskasvit.
- Täytä aukot täydennyskasveilla
- Lisää vielä sipulikasvit.
Kruunukärhö
Kärhöt istutetaan huolella, sillä taimet ovat arkoja lakastumistaudille. Koska kärhöt tarvitsevat runsaasti ravinteita kukkiakseen, istutuskuopasta tehdään riittävän suuri.
Taimen juuristoalueelle laitetaan hiekansekaista, laihaa multaa ja vasta kauemmaksi hyvin lannoitettua multaa. Älä kuitenkaan käytä karjanlantaa! Maan pintaan laitetaan karkeaa hiekkaa, joka pitää juurenniskan terveenä.
Kärhöt istutetaan 10-20 sentin syvyydelle.
Alueelle istutettavista puuvartisista kasveista pihasyreenit saavat kasvaa vapaasti, mutta happomarjapensaat pidetään kurissa leikkaamalla.
Materiaalikustannukset:
- 100 x 100 mm 8 kpl kestopuutolpat ( kork. 1.5 m) 48e
- tolpparaudat 8 kpl 46e
- rautasinkityt venerenkaat 8 x 100 mm 79.52e
- hamppuköysi 5.04e /m, /90e
- patsas + jalusta 203.38e
- valmisbetonia tolppien valuun 20e
yhteensä: 396.90
Jos tolpat ovat jo valmiina paikoillaan, hintaa kertyy vain köydelle ja patsaalle (sekä renkuloille, jos niitä haluaa käyttää.)
Köyttä voi kysyä:
Marnela
09-6841 7600
Kasvit:
- 10 mirrinminttua 37.70e
- 10 tädykettä 37.70e
- 11 poimulehteä 45.10e
- 7 tarhakurjenpolvea 31.50e
- 1 valk. jalopioni 9.50e
- 7 jaloritarinkannusta 35e
- 7 jaloakileijaa 25.90e
- 2 pihasyreeniä 17.60e
- 3 purppurahappomarjaa 23.40e
- 1 kruunukärhö 8.30e
yhteensä: 271.70e
hinnat ovat noin-hintoja puutarhamyymälä Muhevaiselta. Jos kasveja keräilee tuttavilta tai hakee jättipoimulehdet luonnosta, säästöä tietysti tulee heti.
Tämä sisältö on esitetty tv:ssä 5.5.2002.
Huom. mainitut hinnat ja yhteystiedot ovat esitysajankohdan mukaisia.