Nyhtökaura sai alkunsa, kun Maija Itkonen luki lehdestä artikkelia feikkilihasta.
Teollinen muotoilija Maija Itkonen istui lentokoneessa matkalla New Yorkista Helsinkiin, kun hän luki artikkelin ”kananmakuisesta feikkilihasta”.
– Aloin miettiä, että tämähän on ihan älytöntä. Miksi pitää tehdä feikkilihaa, jossa on 40 ainesosan lista täynnä kemiallisia nimikkeitä. Eikö voisi lähteä siitä, että tehdään ruokaa hyvistä raaka-aineista, sellaisista, joita ihmiset haluavat syödä terveyden ja ympäristön kannalta.
Itkonen otti yhteyttä pitkäaikaiseen ystäväänsä Reetta Kivelään, jonka tieteellistä urakehitystä hän oli seurannut jo pitkään. Aluksi Kivelä suhtautui epäillen Itkosen ehdotukseen. Miksi teollinen muotoilija alkoi puhua yhtäkkiä ruoasta? Sinnikäs taivuttelu toi kuitenkin tulosta.
Idea alkoi ottaa tuulta alleen ja syntyi ajatus täydellisestä proteiinista, joka koostuisi kaurasta ja palkokasveista ja jolla olisi aminohappokoostumus, joka pystyy peittoamaan lihan.
– Tajusimme, ettemme voi lähteä siitä, että tutkimme vain omassa laboratoriossamme, vaan saman tien oli ajateltava koko kenttää. Aloimme pohtia, mistä tieto löytyy ja miten osaamista voi yhdistellä.
Itkosen mukaan nyhtökaura onkin esimerkki eri tieteenalojen törmäyttämisestä.
"Tajusimme, että tässä oli jotain ihan uutta"
Tarvittavaa härkäpapuosaamista ja välineistöä löytyi Pekingistä Kiinasta, jonne suomalaiset tutkijat matkasivat jauhot repuissaan professori Zhong-Qing Jiangin kutsumana.