Jos maailman paras olut valittaisiin pelkästään pohjaveden puhtauden mukaan, olisi suomalainen olut ylivoimainen ykkönen.
Ympäristögeologi ja pohjavesien asiantuntija Mikko Punkari osallistui MTV Uutisten leikkimieliseen olut-maistelutestiin, jossa yritettiin arvata, mistä maasta ja minkä merkkinen maisteltu olut on peräisin.
Lue myös: Olut maistuu erilaiselta eri maissa, vaikka se tehtäisiin tismalleen samalla tavalla – asiantuntijat kertovat vesiselvät syyt
Punkari laati MTV Uutisten pyynnöstä neljälle Suomessa suositulle lager-oluelle oman geologisen makuprofiilin, jonka perustana käytettiin kunkin olutmaan luonnonveden laatua.
Punkari valitsi Hollannin, Tshekin, Belgian ja Suomen, sillä näistä maista löytyy maailman puhtain ja likaisin pohjavesi.
– Nämä ovat ääripäitä veden laadun ja käsittelyn suhteen. Belgiassa ja Hollannissa tehdään hyvää lageria, vaikka niiden luonnonvesi on surkeaa.
Punkari valitsi maat, joista olut valitaan ja olutasiantuntija Anikó Lehtinen valitsi oluttyypin.
– Valitsin lagerin, sillä niissä vettä on vähiten käsitelty ja jos jossain oluttyypissä, niin lagerissa sitä on edes teoriassa mahdollista maistaa. Lagerissa veden pehmeys on osa lagerin makuprofiilia.
Olutmerkit Lehtinen valitsi niiden tunnettuuden perusteella.
– Valitut oluet ovat helposti kaikkien saatavilla ja hyvin pidettyjä, perinteisiä lagereita.
Lue myös: Tässä on Suomen paras olut: "Ylistykselle ei ollut tulla loppua, kun tuomaristo sen makuun kerran pääsi"
Hyvät insinöörit
Yksi maailman suosituimmista oluista on hollantilainen Heineken.
Hollannin pohjavesi on Mikko Punkarin mukaan EU:n huonoimpia, mutta sitä ei oluesta huomaa.Vaikka Hollannissa on maailman likaisinta pohjavettä, sen juomavesi on ensiluokkaista.
– Siitä on kiittäminen insinöörejä. Hollannissa on huipputason puhdistusteknologia ja hyvät insinöörit.
– Itäisessä Hollannissa on metsäisiä ylänköjä ja parempi vesi, mutta alempana joki kiemurtelee laajoilla maatalousalueilla ja likaantuu. Maataloudesta veteen valuu nitraattia, nitriittiä, fosforia ja torjunta-aineita.
– Maakerroksessa on liejua, kalkkia, suolaa ja muita merenpohjan nuorempia sedimenttejä.
Koska vesi Hollannissa on kovaa, ja lager edellyttää pehmeyttä, on sen valmistusta varten vettä pehmennettävä.
– Käytännössä siitä poistetaan ioneja, eli magnesiumia ja kalsiumia.
Lue myös: Onko kaupan halpisolut oikeasti hyvää ja päihittääkö kallis "luksusperuna" arkipotut? Katso Halpa vs. kallis -sarjan sokkotestit!
Kuravettä Belgiasta
Toinen oluttestiin valittu olut on belgialainen Stella Artois.
Mikko Punkarin mukaan kuten Hollannissakin, myös Belgiassa on yksi maailman likaisimmista pohjavesistä. Punkarin mukaan belgialainen luonnonvesi on niin likaista, että uimista hän ei suosittele.
– Sinne jos putoat, niin mene lääkäriin, Punkari vitsailee.
Punkari kertoo Belgian maaperän olevan vakavasti saastunut muun muassa maatalouden sekä luonnollisesti sedimenteistä liuenneiden aineiden vuoksi. Punkarin mukaan lähes kaikkialla Belgiassa käytetäänkin veden kloorausta puhdistukseen.
Vaikka likainen pohjavesi ei kuitenkaan belgialaisessa lagerissa maistu, jätti tieto maan luonnonvesien tilasta erään testiryhmämme jäseneen pienen kammon.
Anikó Lehtinen kuitenkin vakuutti, että saastainen vesi ei oluessa maistu, sillä olut on elintarvike ja siinä käytetty vesi on taatusti puhdistettua.
Ylistys Koffille
Jos maailman paras lager-olut valittaisiin pelkän pohjaveden laadun perusteella, olisi suomalainen Koff ylivoimainen voittaja. Suomi oli Mikko Punkarille itsestäänselvä valinta yhdeksi testimaaksi, sillä suomalaisen veden puhtautta ei voita mikään.
Suomen kallioperä on kolme miljardia vuotta vanhaa peruskalliota, josta puuttuvat eliökunnan historian kivikerrokset. Punkarin mukaan Suomen runsaiden jääkautisten kerrostumien pohjavesi on erittäin puhdasta, koska se muodostuu sadevedestä, ja sora on jäätikön sulavesien pesemää ja seulomaa.
– Koffissahan virtaa Päijänteen vesi, joka kulkee Korkeakosken vedenpuhdistamon läpi panimolle, Punkari tietää.
– Suomessa vesijohtovesi on todettu huomattavasti puhtaammaksi kuin pullotettu vesi.
Suomen pehmeä vesi on Punkarin mukaan erityisen hyvää lager-oluen valmistukseen, sillä siinä ei ole kalkkia eikä sulfaatteja.
Lue myös: Nostalgiset kuvat Koffin kolmosesta herättävät muistoja
Vääriä väittämiä
Neljäs testattu olut oli tshekkiläinen Budvar-olut. Mikko Punkari kertoo, että Länsi-Tshekin kallioperä on vanhaa peruskallioaluetta samoin kuin Munchenin seudulla Saksassa ja Suomessa.
– Tshekissäkin maatalousalueilla nitraatti on yleinen pohjavesien pilaaja. Budvarin panimon mukaan metsäisellä ylänköalueella ei tätä ongelmaa ole.
Budvarin esitteessä väitetään, että sen sisältämä vesi on ehdottoman puhdasta ja peräisin ajalta ennen saastumista ja maataloutta. Punkari ei kuitenkaan usko väitteitä siitä, että vettä ei mitenkään käsiteltäisi ennen panimoa.
– Brosyyrissä kerrotaan, että vesi nousee 300 metrin syvyydestä arteesisista kaivoista puhtaana suoraan panimoon.
– Mutta kyllähän vesi Suomessakin puhdistetaan ennen kuin siitä tehdään olutta.
Anikó Lehtinen lisääkin, että kaikki maistetut oluet on tehty elintarvikekelpoisesta vedestä, joten vaikka pohjavesi on likaista, oluisiin sitä ei sellaisenaan pääty.
Suolaa ja korianteria
Anikó Lehtinen valitsi testin mustaksi hevoseksi vielä saksalaisen gose-oluen, jonka historia ulottuu lähes 1000 vuotta taakse päin.
Muut testin oluet olivat lagereita, mutta Lehtisen mukaan trendikkääksi jälleen maailmalla noussut gose-oluessa voi kuvitella maistavansa ikiaikaista vettä.
– Gose-oluen makuprofiili on rakentunut aikoinaan saksalaisen Gose-joen veden makuprofiilin ympärille.
Testiin valittu Ritterguts Gose Original -oluessa pitäisi maistua suola ja korianteri.
– Suolaa lisätään veteen nykyisin keinotekoisesti, mutta alkujaan suola on ollut peräisin alueen sedimenttikerroksista, joista se on imeytyntyt veteen, Mikko Punkari täsmentää.