Yli 1000 NHL:n runkosarjaottelua urallaan pelannut Calle Johansson kertoi Expressenin haastattelussa kokemuksistaan eri valmentajien kanssa. Ruotsalaisen pelatessa Buffalo Sabresissa pakotti päävalmentajana toiminut Ted Sator pelaajat kirjoittamaan omat muistokirjoituksensa.
Johansson pelasi NHL:ssä vuosina 1987-2004 ja sai kokea useita erilaisia valmennustyylejä. Osa valmentajista yritti pelottelemalla saada joukkueen pelaamaan paremmin ja tietyillä ei ollut lainkaan taktista ajattelua.
– Siellä on kaikenlaisia valmentajia ja osa oudoista on ehkä vieläkin siellä. Pahinta oli ensimmäinen vuoteni sarjassa. Silloin välillä mietti, että miten he oikein ajattelevat. Monet luulivat, että he voisivat pelotella pelaajia menestykseen. Se ei toimi, Johansson kertoi.
– Loppujen lopuksi valmentajan täytyy ymmärtää, mitkä pelaajat hänellä on ja kuinka käyttää heitä parhaiten. Yhdeksän kymmenestä valmentajasta välittää ensisjaisesti parhaista pelaajistaan. Jos haluat menestyä, kaikkien tulee tuntea olevansa mukana, Johansson jatkoi.
NHL:ssä valmentajana itsekin toiminut Johanssonin järkyttävimmät kokemukset tulivat uran alkuaikoina Buffalossa, jota luotsasi tuolloin yhdysvaltalainen Ted Sator.
– Olimme hävinneet roimasti. Hän oli oikeastaan todella mukava ihminen ja naimisissa ruotsalaisen kanssa. Silloin kuitenkin meno muuttui hulluksi. Hän istui tuolilla keskellä jäätä termospullon kanssa. Joka kerta, kun hän vihelsi, jouduimme luistelemaan täyttä vauhtia. Se oli vain luistelua kokonaisen tunnin ajan, tai puolentoista tunnin, Johansson sanoi.
Toinen tilanne sattui Johansson pelatessa Washington Capitalsissa. Joukkue oli hävinnyt edellisen pelinsä 0-5-murskalukemin.
– Valmentaja tuli täysin hulluksi. Hyi hitto kuinka saimme luistella ja sitten tuli pahin. Valmentaja pakotti meidän kirjoittamaan omat muistokirjoituksemme. Se on täysin totta. Hän halusi meidän kirjoittavan, mitä jälkipolvi sanoisi meistä. En muista, mitä kirjoitin, mutta aloitin jotenkin tällä tavalla: Calle Johansson Kungsbackasta oli arvoton jääkiekkoilija, Johansson kertoi.
Johanssonin mukaan pahimmat kokemukset menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
– Sitä tiesi, koska huutaminen alkoi. Silloin on tärkeää olla järkevä ja pysyä hiljaa, antaa heidän huutaa eikä saa provosoitua. Muistan toisen kerran, kun koko joukkue oli valmiina pahimpaan. Valmentaja tuli sisään ja sanoi, että emme harjoittele tänään, katsomme videoita hyvistä asioista, joita teemme jäällä ja sitten syömme pizzaa ja otamme muutaman oluen, Johansson sanoi.
Nykyään 55-vuotias Johansson pelasi kertaalleen urallaan Stanley Cupin finaalissa. Maajoukkueessa hän saavutti kaksi MM-kultaa. Pelaajauran jälkeen Johansson toimi muun muassa Washington Capitalsin apuvalmentajana.