YK varoittaa pandemian varjossa kytevästä mielenterveyskriisistä – ahdistuneisuus ja masennus pysyvät viruksen jälkeenkin

Viime kuukausien aikana maailman valtiot ovat keskittyneet erityisesti viruksen leviämisen hidastamiseen erilaisin rajoituksin. Tilanteesta ja rajoituksista on aiheutunut ihmisille suurta henkistä painetta.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres muistutti, että kun virustilanne joskus saadaan hallintaan, ihmisten ahdistuneisuus ja masennus pysyvät. Hän myös moitti valtioita mielenterveyspalveluiden laiminlyönnistä viime vuosikymmeninä.

Koronavirus lähti leviämään Kiinassa viime vuoden lopulla. Siihen on toistaiseksi kuollut maailmassa noin 300  000 ihmistä. Tartuntoja on todettu yli 4,3 miljoonaa.

YK:n mukaan olisi suositeltavaa, että valtiot huomioisivat koronavirustoimissaan myös psykososiaalisen tuen tarpeen sekä nopean pääsyn mielenterveyspalveluihin. Palveluiden resursoinnissa olisi järjestön mukaan parantamisen varaa, sillä valtiot käyttävät mielenterveyspalveluihin keskimäärin vain pari prosenttia julkisen terveydenhuollon budjeteistaan.

Pelkoa sairastumisesta ja elannon menetyksestä

Mielenterveyden häiriöitä ovat voineet aiheuttaa esimerkiksi pelko omasta tai läheisten sairastumisesta, työn ja elannon menetys sekä liikkumisrajoitusten aiheuttama etäisyys läheisistä, YK listaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveystyötä johtava Devora Kestel muistutti lisäksi, että monille terveydenhuollon työntekijöille tilanne ollut erityisen kuormittava.

Kestel viittasi kanadalaistutkimukseen, jonka mukaan lähes puolet terveydenhuollossa työskentelevistä kertoi tarvitsevansa psykologista tukea.

– Tiedämme, että nykyiseen tilanteeseen liittyvä pelko, epävarmuus ja taloudellinen sekasorto voi aiheuttaa psyykkistä kuormitusta, Kestel kommentoi viruspandemian vaikutuksia yleisesti.

Kestel eritteli myös eri-ikäisten ihmisten psykologista kuormaa. Hänen mukaansa koulujen sulkeminen on voinut aiheuttaa lapsille ahdistuksen ja epävarmuuden kokemuksia, kun taas esimerkiksi vanhoja tai sairaita ihmisiä voi painaa pelko virustartunnasta ja sen seurauksista.

Sekä naisiin että lapsiin kohdistuu kohonnut kotiväkivallan uhka, kun ihmisten on pakko viettää paljon aikaa kotona.Mielenterveyden häiriöistä jo aiemmin kärsineiden ihmisten hoitosuhteet puolestaan ovat voineet katketa pandemiarajoitusten takia.