YK:n asettama Iranin asevientikielto on rauennut sopimuksen mukaisesti, kertoo Iranin ulkoministeriö uutistoimisto AFP:n mukaan. Vientikiellon raukeamisesta sovittiin vuonna 2015 solmitun ydinsopimuksen yhteydessä.
Qatarilaisen Al Jazeera -uutiskanavan mukaan Iran voi kiellon raukeamisen myötä ostaa ja myydä muun muassa pienempiä aseita, ohjuksia, helikoptereita ja panssarivaunuja.
Yhdysvallat ja Israel ovat vastustaneet vientikiellon päättymistä. Elokuun puolivälissä Yhdysvallat hävisi YK:n turvallisuusneuvostossa äänestyksen Iranin asevientikiellon jatkosta.
Asevientikiellon on ollut määrä alkaa raueta vaiheittain sunnuntaista lähtien. Iranin ulkoministeriö kuitenkin julisti tiedotteessaan, että kaikki aseiden siirtämisen sekä asekauppaan liittyviin toimintoihin kohdistuvat rajoitteet olisivat automaattisesti päättyneet.
– Tästä päivästä lähtien Islamilainen tasavalta (Iran) voi hankkia mitä tahansa tarvittavia aseita ja tarvikkeita mistä tahansa lähteestä ilman mitään laillisia rajoitteita, täysin omiin puolustustarpeisiinsa perustuen, ministeriö kertoi Twitterissä julkaistussa tiedotteessa.
Muun muassa maan ulkoministeri Javad Zarif jakoi tiedotteen kokonaisuudessaan Twitterissä.
Iranilaispäättäjien juhlinta voi olla ennenaikaista
Asevientikielto on ollut yhdysvaltalaistaustaisen Radio Free Europen (RFE/RL) mukaan voimassa kymmenisen vuotta.
Iranissa päättäjät ovat ehtineet jo ilakoida vientikiellon päättymisen vuoksi.
Kanavan arvion mukaan vientikiellon raukeaminen ei kuitenkaan johtane mittavaan aseiden osteluun, ja juhlinta voi olla ennenaikaista.
RFE/RL:n mukaan muun muassa Yhdysvaltain musertavat talouspakotteet ovat nakertaneet Iranin kykyä lähteä asekaupoille. Lisäksi analyytikot ovat arvioineet, että Venäjä ja Kiina olisivat todennäköisesti vastahakoisia myymään aseita Iranille, vaikka maat ovatkin vastustaneet Yhdysvaltain painostuskampanjaa.
Saksalaisen rauhantutkimuksen ja turvallisuuspolitiikan instituutin IFSH:n tutkijan Oliver Meierin mukaan asevientikiellon päättymisellä on varsin rajoitetut vaikutukset siihen, miten niin sanottuja perinteisiä aseita todellisuudessa siirretään muiden maiden ja Iranin välillä.
– Valtaosa Iranin asetoimittajista jatkaa rajoittavia aseidenvientikäytäntöjään, Meier kertoi RFE/RL:lle.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjä kuitenkin ilmaisi syyskuussa olevansa valmis lisäämään sotilaallista yhteistyötä Iranin kanssa. Myös Kiinan kerrotaan puhuneen halukkuudesta myydä aseita Iraniin lokakuun 18. päivän jälkeen.
Yhdysvaltain hallinto on sanonut AFP:n mukaan pyrkivänsä estämään sen, että Iran ostaisi kiinalaisia tankkeja tai venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmiä.
"Kansainvälisen yhteisön oltava yhtenäinen"
Vientikiellon raukeamisesta sovittiin ydinsopimuksessa, jonka Iran solmi YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen – Britannian, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen – sekä Saksan kanssa vuonna 2015.
Yhdysvallat vetäytyi ydinsopimuksesta vuonna 2018 presidentti Donald Trumpin päätöksellä. Vaikka Yhdysvallat on jättänyt sopimuksen, katsoo Trumpin hallinto maan olevan edelleen sen osapuolena. AFP:n mukaan hallinto on perustellut voivansa tästä syystä asettaa uusia pakotteita Iranille.
Syyskuun loppupuolella Yhdysvallat julisti yksipuolisesti YK:n Iranin vastaisten pakotteiden olevan jälleen voimassa. Asiasta kertonut ulkoministeri Mike Pompeo uhkasi tuolloin seurauksilla, jos muut YK:n jäsenvaltiot eivät pane pakotteita täytäntöön.
Meier painotti RFE/RL:lle, että kansainvälisen yhteisön tulee pyrkiä palauttamaan yhtenäisyys turvallisuusneuvoston sisällä. Lisäksi turvallisuusneuvostossa tulisi löytää yksimielisyys Iraniin ja muihin Lähi-idän maihin tehtävää asevientiä koskien.
Tutkijan mukaan on myös tärkeää pyrkiä välttymään siltä, että vientikiellon raukeamisen jälkeiseen tilanteeseen liittyvät tulkinnat johtaisivat kärjistymisiin.
– Tämä voisi tapahtua esimerkiksi, jos Yhdysvallat estää asekuljetuksia, jotka ovat sen mielestä laittomia, mutta muiden mielestä eivät, Meier tarkensi kanavalle.