Palvelun ajatuksena on muun muassa tukea syrjäytyneiden henkilöiden sopeutumista yhteiskuntaan.
Rikoksia on voinut sovittaa yhdyskuntapalvelulla jo runsaan 30 vuoden ajan. Pelastusarmeijalla on pitkä historia vankityöstä, ja perinne jatkuu nyt myös yhdyskuntapalvelua suorittavien kanssa.
Yhdyskuntapalvelua pidetään ankaruudeltaan ehdollisen ja ehdottoman vankeuden väliin sijoittuvana rangaistuksena. Sitä voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukautta kestävän ehdottoman vankeuden sijasta tai ehdollisen vankeuden ohella.
– Olemme nähneet vuosien varrella, että kun ihmiset saavat tehdä toisille hyvää, se auttaa myös heitä itseään. Moni päättää voimaantuneena palvelujaksonsa, kuvailee Pelastusarmeijan Tampereen osaston johtaja, kapteeni Kaisu Leino.
Hänen miehensä, osaston toinen johtaja Riku Leino mainitsee, että voimaantuminen on johtanut jopa siihen, että muutama palvelua suorittanut on palannut järjestöön tekemään vapaaehtoistyötä.
Osastossa on parhaillaan kaksi palvelua suorittavaa, jotka ovat mukana järjestämässä maksutonta yhteisöruokailua kolmesti viikossa ja tekevät siivoustöitä. He voivat osallistua myös koulutuksiin, joissa vahvistetaan tunne- ja työelämäosaamista ja tietokonetaitoja.
Työtehtäviin vaikuttaa myös ihmisten osaaminen. Leinojen edellisillä komennuspaikoilla esimerkiksi eräs palvelusta suorittanut teki powerpoint-esityksiä ja toinen sai merkittävän roolin joulun tilaisuuksien hengennostattajana.
Voisi käyttää useammin
Yhdyskuntapalvelua voisi hyödyntää vielä useammin, sanoo erityisasiantuntija Pia Andersson Rikosseuraamuslaitoksesta (Rise). Hänen mukaansa oikeusprosessissa kaikille potentiaalisille syytetyille pitäisi laatia seuraamusselvitys eli tarjota mahdollisuus osallistua yhdyskuntapalvelun suorittamisen edellytysten arvioon.
