Neurologinen autoimmuunisairaus MS-tauti yleistyy Suomessa kovaa vauhtia.
MS-tauti yleistyy Suomessa kovaa vauhtia. Keskeisin syy tähän on se, että sairauden diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet ja sairaus saadaan diagnosoitua aiempaa herkemmin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kerrotaan.
– Ensimmäinen oleellinen muutos kriteereihin tuli jo vuonna 2001: kahden sijaan riittikin vain yksi oirejakso, minkä lisäksi vähintään kahdella magneettikuvauksella piti osoittaa sairauden aktiivisuus, kertoo Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori ja HUSin osastonylilääkäri Pentti Tienari.
– Vuonna 2017 kriteerejä herkistettiin entisestään: tauti voidaan diagnosoida heti, kun potilaalla on tyypillinen oirejakso ja magneettikuvauksesta ja selkäydinnesteestä tehdään MS-tautiin sopivat löydökset, Tienari jatkaa.
Potilaat myös hakeutuvat tänä päivänä aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Vielä vuonna 2004 Suomessa oli MS-potilaita noin 7 000, kun tällä hetkellä heitä on jo lähes 12 000.
Varhainen diagnosointi tärkeää
MS-tauti on neurologinen autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
Tienarin mukaan potilaat hakeutuvat tänä päivänä herkemmin tutkimuksiin, ja myös lääkärien kynnys tehdä magneettikuvauksia on madaltunut.
Aikaistuneen diagnosoinnin ansiosta MS-tauti on nykyään keskimäärin hyvin erilainen sairaus kuin vielä vuosituhannen vaihteessa.
Myös MS-taudin lääkehoito on Tienarin mukaan parantunut paljon viimeisten 20 vuoden aikana, ja monista lääkkeistä on eniten hyötyä nimenomaan sairauden alkuvaiheessa. Tästäkin syystä varhainen diagnosointi on tärkeää.