Neurologinen autoimmuunisairaus MS-tauti yleistyy Suomessa kovaa vauhtia.
MS-tauti yleistyy Suomessa kovaa vauhtia. Keskeisin syy tähän on se, että sairauden diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet ja sairaus saadaan diagnosoitua aiempaa herkemmin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kerrotaan.
– Ensimmäinen oleellinen muutos kriteereihin tuli jo vuonna 2001: kahden sijaan riittikin vain yksi oirejakso, minkä lisäksi vähintään kahdella magneettikuvauksella piti osoittaa sairauden aktiivisuus, kertoo Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori ja HUSin osastonylilääkäri Pentti Tienari.
– Vuonna 2017 kriteerejä herkistettiin entisestään: tauti voidaan diagnosoida heti, kun potilaalla on tyypillinen oirejakso ja magneettikuvauksesta ja selkäydinnesteestä tehdään MS-tautiin sopivat löydökset, Tienari jatkaa.
Potilaat myös hakeutuvat tänä päivänä aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Vielä vuonna 2004 Suomessa oli MS-potilaita noin 7 000, kun tällä hetkellä heitä on jo lähes 12 000.
Varhainen diagnosointi tärkeää
MS-tauti on neurologinen autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
Tienarin mukaan potilaat hakeutuvat tänä päivänä herkemmin tutkimuksiin, ja myös lääkärien kynnys tehdä magneettikuvauksia on madaltunut.
Aikaistuneen diagnosoinnin ansiosta MS-tauti on nykyään keskimäärin hyvin erilainen sairaus kuin vielä vuosituhannen vaihteessa.
Myös MS-taudin lääkehoito on Tienarin mukaan parantunut paljon viimeisten 20 vuoden aikana, ja monista lääkkeistä on eniten hyötyä nimenomaan sairauden alkuvaiheessa. Tästäkin syystä varhainen diagnosointi on tärkeää.
Lue myös: Huimaus voi johtua monesta eri syystä – tästä tiedät, milloin hakeutua päivystykseen
Valtaosa sairastuneista naisia
MS-tautia on kahta eri muotoa, joista selvästi yleisempi on aaltomainen MS-tauti. Se puhkeaa useimmiten 20–40 vuoden iässä.
Ensisijaisesti etenevään MS-tautiin sairastutaan yleensä vasta keski-ikäisenä, kertoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen Terveystalosta.
MS-tautia todetaan paljon enemmän naisilla kuin miehillä.
– Taustalla saattaa olla esimerkiksi hormonaalisia syitä, Multanen sanoo.
Multasen mukaan sairaus alkaa tyypillisesti yhdellä ensioireella. Ensioireita voivat olla esimerkiksi toisen silmän näön heikentyminen, raajojen lihasvoiman muutokset, tasapaino-ongelmat, virtsarakon toiminnan muutokset, kaksoiskuvat tai tuntohäiriöt, jotka voivat ilmetä esimerkiksi ihon pistelynä ja tunnon alenemana. Osalle tulee useita oireita samanaikaisesti.
MS-tautiin voi liittyä myös epätavallista uupumusta, rasituksensietokyvyn alenemista ja lämpöherkkyyttä.
Lue myös: Nämä sairaudet voivat oireilla jalkojen kihelmöintinä tai puutumisena
Oireet voivat välillä kadota
Aaltomaisessa MS-tautimuodossa esiintyy pahenemisvaiheita, ja varsinkin sairauden alkuvaiheessa potilas voi olla pahenemisvaiheiden välillä jopa täysin oireeton.
– Aaltomaisesti alkanut MS-tauti muuttuu valtaosalla vuosien kuluessa toissijaisesti eteneväksi, ja pahenemisvaiheet jäävät lopulta kokonaan pois.
Multasen mukaan noin joka kymmenennellä potilaalla MS-tauti on ensisijaisesti etenevä. Tällöin sairaus alkaa usein hiljalleen, mistä syystä hoitoon ei välttämättä osata hakeutua nopeasti.
Oireet etenevät tasaisesti ja toimintakyky heikkenee vuosien kuluessa vähitellen.
Lääkkeillä estetään lisävaurioita
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairauden pitkäaikaisennustetta on Multasen mukaan saatu merkittävästi parannettua uusimmilla immunologisilla lääkkeillä.
Lääkehoidon pääasiallisena tavoitteena on estää lisävaurioita keskushermostossa ja samalla hillitä oirekuvan etenemistä.
– Oireenmukaisella lääkehoidolla voidaan myös lievittää joitakin sairauteen liittyviä oireita, ja liikunta- ja toimintakykyyn saadaan vaikutettua erilaisin kuntoutuskeinoin.
MS-tauti lyhentää sairastuneen elinikää keskimäärin seitsemällä vuodella.
Puhkeamisen taustalla tavallinen virus
Suomessa MS-tauti on huomattavasti yleisempi kuin monissa muissa maissa. Tämä johtuu osin geneettisistä syistä – yli miljoonalta suomalaiselta löytyy esimerkiksi HLA-DR15-kudostyyppi, joka nostaa MS-taudin riskin kolminkertaiseksi, kertoo Pentti Tienari.
– Myös ilmastolla on vaikutusta: erityisesti varhaislapsuuden D-vitamiinipuutos on taudin riskitekijä.
MS-taudin ilmaantuvuudessa on alueellisia eroja Suomen rajojen sisäpuolellakin. Tienarin mukaan MS-tautia on selvästi eniten länsirannikolla, sillä alueen asukkaille on kasaantunut useita taudille altistavia geenejä.
Tienari kertoo, että MS-taudin tutkimus huipentui tammikuussa julkaistuun yhdysvaltalaistutkimukseen, joka vahvisti, että MS-taudin puhkeamisen taustalla on Epstein-Barrin virus. Viruksen aiheuttaman infektion sairastaa 40 ikävuoteen mennessä 95 prosenttia ihmisistä.
Epstein-Barrin virus aiheuttaa lapsille lievän flunssan. Murrosiässä tai sen jälkeen viruksen saaneet sairastavat mononukleoosin, eli kansanomaisemmin pusutaudin.
– Virus lisää MS-taudin riskin 30-kertaiseksi, mutta silti harva kaikista viruksen sairastaneista sairastuu MS-tautiin, eli lisäksi tarvitaan usein esimerkiksi geneettisiä tekijöitä. Myös viruksesta voi olla variantteja, jotka erityisesti lisäävät MS-taudin riskiä. MS-tautia sairastavista käytännössä jokaisella on elimistössään Epstein-Barrin viruksen vasta-aineita.
