Englanti 2005. Ohjaus: Nick Park ja Steve Box. Käsikirjoitus: Nick Park, Steve Box, Bob Baker, Mark Burton. Tuotanto: Nick Park, Claire Jennings, Peter Lord. Kuvaus: Tristan Oliver ja Dave Alex Riddett. Leikkaus: David McCormick ja Gregory Parler. Musiikki: Julian Nott. Ääninä: Peter Sallis (Wallace), Ralph Fiennes, Helena Bonham Carter, Peter Kay, Nicholas Smith, Liz Smith, John Thomson, Mark Gatiss. Kesto: 85 min.
Tätä on odotettu: Wallacen & Gromitin omaa täyspitkää elokuvaa. Nähtyämme rakastetun kaksikon kolme lyhyempää seikkailua Aardman-yhtiön animaattorit Nick Park ja Steve Box räjäyttivät potin pitkällä Kananlento-menestyksellään 2000. Kanin kirous todistaa jälleen riemukkaasti mitä kaikkea vanhalla kunnon vaha-animaatiolla voikaan tehdä – pääosin käsin ja ilman tietokoneiden apua. Pitäkää tuoleista kiinni!
Nick Parkin animaatioiden tavaramerkki on huikea kunnianhimoisuus: tarinoiden mielikuvituksellinen lennokkuus ja viimeisen päälle pieteetillä toteutetut yksityiskohdat. Näin myös uutukaisessa, jossa juustoa rakastavan keksijä-aikamiespojan Wallacen ja isäntäänsä älykkäämmän Gromit-koiran muodostama, tuholaiskanien torjuntaan erikoistunut iskujoukko Anti-pesto saa vastaansa järkyn jättiläiskanin. Otus uhkaa koko kaupungin kiihkeästi odottamaa puutarhakilpailua, missä suurin ja kaunein kurpitsa on tarkoitus palkita. Täysi kuu tietää vaaraa tässä ihmissusien ja Frankensteinin taruista ammentavassa mysteerissä…
Mitä useampi leffa samoilla tutuiksi käyvillä päähenkilöillä ja perusidealla, sitä korkeammalle rima nousee. Ymmärrettävästi siis Kanin kirouksesta uupuu osa siitä uutuudenviehätyksestä, mikä Suuressa huviretkessä (1989) ja Väärissä housuissa (1993) aikoinaan häikäisi omaperäisyydellään. Mutta pienen toisteisuuden antaa ilman muuta anteeksi, niin hullun loistokas on jälleen juoni, viisto hahmogalleria ja eksoottisten vimpaimien määrä. Nehän kuuluvat myös Parkin poppoon vakiokalustoon: toinen toistaan nerokkaampien kodinkoneiden ja elämää ”helpottavien” keksintöjen kavalkadi, johon aina sisältyy myös kamalan käsistä riistäytymisen elementti – niin myös nyt.
Lapsille on siis luvassa naurua, jännitystä ja vauhdin hurmaa ja aikuisille kasapäin herkullisia kulttuuriviittauksia ja ironiaa. Mikäs sen otollisempi kohde lempeälle irvailulle kuin brittien jähmäkkä luokkayhteiskunta, jonka tunnistettavat piirteet tiivistyvät pienen maalaiskaupungin ihmisiin. On yläluokkaisuudessaan paistatteleva perijätär (Helena Bonham Carter), häntä liehittelevä lipevä onnenonkija (Ralph Fiennes), härskisti hurskasteleva saarnamies (Nicholas Smith), jne. Heistä tekee ikimuistettavia loistavat näyttelijävalinnat, eivätkä kotimaiset äänivastineet valitettavasti yllä samaan. Pahiten kärsii Wallacen tunnistettava ääni (86-vuotias TV-legenda Peter Sallis), jonka meillä koettaa korvata Juha Muje. Muista suomenkielisistä äänistä vastaavat mm. Anna Hultin, Antti Pääkkönen ja Tom Pöysti.
Julian Nottin mahtava musiikki viimeistelee seikkailun, joka ei olisi oikea Wallace ja Gromit -elokuva ilman huipentumaa, Suurta Takaa-ajo-kohtausta. Tämä onnistuu jopa peittoamaan Väärien housujen hengästyttävän pienoisrautatie-hurjastelun ja Läheltä piti -leffan liikkuvan lammaspyramidin! Nyt ajo tapahtuu kolikkokäyttöisillä pienoislentokoneilla, joilla urhoollinen Gromit ja sitkas bulldogin-pahalainen kohoavat vaaralliseen lentoon kattojen ylle…
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Buena Vista