VPK:t kuihtuvat: Ei ole väkeä

Vapaaehtoiset palokunnat (VPK) ovat monilla paikkakunnilla kuihtumassa väen vähyyteen. Lapissa lakkautusuhan alla on jo kolme sopimuspalokuntaa, jotka kaikki toimivat isoissa matkailukeskuksissa tai niiden tuntumassa.

Rovaniemellä julkistettu sisäministeriön raportti harvaanasuttujen alueiden turvallisuudesta penää tiivistä yhteistyötä, joka yltää kylätasolta järjestöihin ja viranomaisiin. Niukan rahan aikana vähäväkisten kylien elinvoimaa ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä myös ihmisten omilla vapaaehtoisilla panostuksilla.

Lapin aluehallintoviraston valmiusjohtajan Jari Aallon mukaan vapaaehtoisuus on kuitenkin hupeneva luonnonvara ainakin pelastustoimessa. Yhtenä syynä ovat kiristyneet koulutusvaatimukset. Päteväksi sammuttajaksi etenee kolmessa vuodessa. Monet nuoret sopimuspalokuntalaiset myös muuttavat herkästi sinne, missä taloja ja tuloja on tiheämmässä.

-Vapaaehtoisten niukkuuden takia Inarin-Ivalon alueen sopimuspalokunnan lakkautus näyttää jopa todennäköiseltä. Vaarassa ovat myös Kolarissa Ylläksen-Äkäslompolon sekä Sodankylässä Luoston VPK:t, Aalto sanoo.

Suuri vastuu 

Aalto muistuttaa, että harvaanasutuilla alueilla toimivilla sopimuspalokunnilla on paljon luultua suurempi vastuu. Reviirillä voi olla runsaasti lomaliikennettä ja -asutusta. Lapissa sopimuspalokunnat hoitavat peräti noin 60 prosenttia kiireellisistä tehtävistä.

Vapaaehtoisia etsitään nyt rajavartiostoa myöten.

- On sitä ehdotettu, mutta ei se asiaa juuri auttane. Yleensä meidän väkemme asuu jossain muualla kuin siellä, missä he työskentelevät, sanoo Lapin rajavartioston komentaja, eversti Jarmo Vainikka.

Kaiken lisäksi rajavartiosto vähentää väkeään ja partiointiaan tuntuvasti lähivuosina.

Poliisilla menee hieman paremmin. Lapin poliisilaitoksen päällikön Martti Kallion mukaan joustavuus kasvoi, kun maakunnan kaikki resurssit keskitettiin yhden laitoksen alle.

- Olemme jopa vallanneet takaisin muutamia linnakkeita, joista olimme vetäytyneet. Esimerkiksi Enontekiölle palaamme pian, hän kertoo. 

Yhteistyön onni 

- Tosiasia on, että resurssit ovat rajalliset. Näköpiirissä ei ole, että niitä voitaisiin lähivuosina lisätä, arvioi raportin vastaanottanut sisäministeri Päivi Räsänen. Hänen mukaansa niukentuvia voimavaroja voidaan paikata tiivistämällä yhteistyötä.

- Harvaanasutuilla alueilla eri viranomaisten toimintaa ja niiden vaikutuksia tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin, ei vain yhden viranomaisen näkökulmasta.

Käytännön yhteistyön malleja on poliisin ja rajavartioston yhteispartiointi. Eduskunnan käsittelyssä on muutosesitys, jolla lisättäisiin partiossa olevan rajamiehen valtuuksia.

Länsirajalla Tornionjokilaaksossa Ruotsin ja Suomen poliisit ovat istumassa samaan autoon. Valmistelussa on valtiosopimus, joka mahdollistaisi yhteispartioinnin.

Räsänen uskoo, että molemmille hankkeille saadaan hyväksyntä lähiaikoina.

Martti Kallio tosin epäilee rajan yhteispartioinnin mahdollisuuksia. Ruotsin poliisi kun on siirtänyt niin ison joukoistaan etelämmäksi, että Haaparannalla saattaa olla jo liian niukasti väkeä yhteispartioinnin aloittamiseksi.