Hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet selvitystä siitä, voisiko turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja käyttörahoja leikata. Sisäministeriö ei poissulje selvitystä erillisistä palauttamiskeskuksista.
Turvapaikanhakijat tai tilapäisen suojelun hakijat ja saajat voivat hakea Suomessa vastaanottorahaa ja ilman huoltajaa saapunut alaikäinen käyttörahaa.
Hallitusneuvottelujen puolueista etenkin perussuomalaiset on vaatinut maahanmuuttajille maksettavien sosiaalietuuksien merkittävää rajoittamista.
Hallitusneuvottelijat ovatkin pyytäneet sisäministeriöltä selvityksen siitä, mitä vaikutuksia vastaanotto- ja käyttörahan alentamisella olisi.
Asia vahvistetaan MTV Uutisille sisäministeriöstä.
Vastaanottoraha on tänä vuonna yksin asuvalle turvapaikanhakijalle 348,50 euroa kuukaudessa. Jos hakija asuu vastaanottokeskuksessa ja saa ateriat sieltä, rahamäärä on 102,15 euroa kuussa.
Ilman huoltajaa olevan alaikäisen käyttöraha on iästä riippuen noin 30 tai 54 euroa kuussa.
Lue myös: TEM: Työperäisen maahanmuuton palkkarajaa olisi perusteltua kiristää
Virkamiehet vastahankaisia
Sisäministeriön selvitysmuistion mukaan vastaanottorahan alentaminen 10 prosentilla säästäisi Suomen valtiolta noin 1,8 miljoonaa ja 20 prosentilla noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa, kun laskennassa käytetään vuoden 2026 lukuja.
Muistion mukaan "vastaanottorahan kategorinen laskeminen nykytasosta voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi".
Käytännössä kyse on siitä, etteivät turvapaikanhakijoille maksettavat tuet EU-direktiivin takia saa olla liian pieniä suhteessa Suomen kansalaisille maksettavaan toimeentulotuen perusosaan.
Muistiossa mainitaan myös Suomen perustuslaista, jonka nojalla jokaiselle on turvattava oikeus ihmisarvoiseen elämään.
– Vastaanottokeskuksista on yhä enenevässä määrin viestitty, että vastaanottoraha riittää huonosti kattamaan hakijoiden välttämättömät tarpeet – etenkin tilapäistä suojelua saavat ovat olleet ruokajonojen asiakkaina ja yksityisten kansalaisten avun tarpeessa – ja asia on herättänyt mediahuomiota. Asiasta on lähestytty eri tahoilta myös SM:n virkakuntaa ja poliittista johtoa, muistiossa todetaan.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Säätytalon röhnöttäjät
Palauttamiskeskukset, entä leikkuri rahoihin kielteisestä päätöksestä?
MTV Uutisten asiakirjapyynnöllä saamassa muistiossa arvioidaan myös keinoja, joilla vastaanottorahoihin kuluvaa rahamäärää voisi alentaa.
Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoiden tukeminen rahan sijaan pääosin ruokakupongeilla tai ruokakasseilla olisi vain nykymallia kalliimpi vaihtoehto.
Sisäministeriö pitää kuitenkin mahdollisena selvittää siitä, voisiko Suomessa pilotoida ja tarvittaessa perustaa erillisiä paluu- tai palauttamiskeskuksia.
Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin tällaisiin keskuksiin odottamaan palautusta.
Sisäministeriö silti myös toteaa, että palautuskeskuksenkin asukkaille olisi kustannettava ateriat ja maksettava vastaanottorahaa.
Turvallisuuskysymyksiin, kuten vartiointiin ja tilaratkaisuihin tulisi panostaa tavallisia vastaanottokeskuksia enemmän, joten tämänkin vaihtoehdon hintalappu olisi virkamiesten mukaan nykymallia kalliimpi.
Poissuljettu ei ole myöskään selvitys siitä, voisiko turvapaikanhakijoita asettaa eri maksukategorioihin – voisiko siis esimerkiksi kielteisen päätöksen jo saanut hakija saada pienempää vastaanottorahaa.
Tähän liittyen ministeriö laskeskelee, että jos vaikkapa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa leikattaisiin 10 prosentilla, tuloksena olisi Suomelle noin miljoonan euron säästö vuodessa.
Virkamiehet muistuttavat muistion lopuksi painokkaasti, että säästöjä syntyy, kun turvapaikkapäätökset tehdään nopeasti ja vastaanottojärjestelmässä vietetään mahdollisimman vähän aikaa.
Muistion allekirjoittajat ovat ministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen sekä johtava asiantuntija Katja Kaukonen.