Mainos

Voiko veden juonti olla vaarallista?

Useat suomalaiset naiset ovat omaksuneet etelän maista lähtöisin olevan vedenjuontitrendin ja nautiskelevatkin kyseistä ihmejuomaa jopa litroittain päivässä hoikistumisen toivossa. Mutta onko veden juonnista oikeasti hyötyä vai voiko se jopa olla vaarallista?

Erityisesti naisten keskuudessa on jo muutamia vuosia villinnyt vesipullotrendi. Veden hoikentavaa vaikutusta on hehkutettu kauneus- ja terveysalan lehdissä ja alan asiantuntijat ovat milloin hehkuttaneet veden hoikentavaa ja milloin ihon kaunistavaa vaikutusta.

Monet suomalaiset kittaavat päivittäin litroittain vettä trendikkäistä vesipulloistaan, joille onkin löytynyt ihan oma markkinarakonsa. Kaupasta voi nyt ostaa upean designpullon, josta voi joutua maksamaan kymmeniäkin euroja. Mutta kannattaako runsas veden juonti todella?

Auttaako runsas vesimäärä laihtumaan?

Vesi on elintärkeä polttoaine elimistölle ja ilman vettä emme tulisi toimeen.

Runsaan vedenjuonnin kuvitellaan olevan terveellistä, mutta tieteellistä näyttöä uskomuksen tueksi ei ole olemassa. Useat ravitsemusalan yritykset ja viralliset tahot ovat suositelleet vesimääräksi kahdeksan lasillista päivässä , joka vastaa noin kahta litraa vettä. Mikään tutkimus ei kuitenkaan ole osoittanut, että tällaisesta vesimäärästä olisi hyötyä. Tutkimusten mukaan vedenjuonti saattaa auttaa hillitsemään ruokahalua ja auttaa painonhallinnassa, mutta sen runsaasta juonnista ei silti ole mitään hyötyä.

Paljonko vettä tulisi juoda?

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi vuonna 2008 raportin, jonka mukaan nesteitä tulisi nauttia ruoan lisäksi noin 1–1,5 litraa päivittäin. Normaalitilanteissa tämä määrä riittää lähes kaikille ikäryhmille. Ihmisten tulisi myös muistaa, että koko vesimäärää EI tarvitse saada juomalla vaan osa vedestä tulee myös ruoan mukana.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan yleinen suositus juomisesta:

• Päivittäin on tarpeellista juoda nesteitä, mieluiten vettä 1-1,5 litraa. Tämä määrä riittää lähes kaikille ikäryhmille imettäviä äitejä lukuun ottamatta normaalitilanteessa.

• Erityistilanteissa, kuten kuumuudessa tai kuumeen aikana nesteen tarve voi lisääntyä.

• Ikääntyneiden tulee juoda enemmän nesteitä kuin muiden, koska munuaisten kyky konsentroida virtsaa on alentunut.

• Juomisessa, kuten aterioinnissakin, on hyvä pitää säännöllinen päivittäinen rytmi. Sokeria ja/tai happoja sisältävät juomat on parasta nauttia aterioiden yhteydessä, jolloin käyttötiheys pysyy kohtuullisena. Aterioiden ja välipalojen välillä suositeltavia juomia ovat vesi, maustamaton kivennäisvesi, kahvi ja tee ilman sokeria.

Vesi:

• Pelkällä vedellä voidaan ja on suositeltavaa tyydyttää koko päivittäinen nesteen tarve (ruoan lisäksi).

• Noin tunnin kuntoliikunta ei vaadi juomista liikunnan aikana, yli tunnin liikunnan aikana vesi on suositeltava juoma.

• Normaalitilanteissa yli 2-3 litran veden juonti on harvoin tarpeellista. Erittäin runsas veden juonti voi olla jopa haitallista.

• Kunnallinen vesijohtovesi on Suomessa laadultaan hyvää ja se on suositeltavin vesi. Pullo- ja säiliövedet ovat turvallisia, mutta saattavat sisältää runsaammin bakteereja (ei kuitenkaan taudinaiheuttajia) kuin tavallinen vesijohtovesi.

• Pakattuja vesiä, sellaisenaan tai maustettuina, voi käyttää, mikäli ne eivät sisällä sokeria ja/tai hampaille haitallisia happoja.

Voiko vedestä olla haittaa?

THL:n professori Jouko Tuomiston mukaan runsas vedenjuonti voi pahimmassa ajaa elimistön vesimyrkytystilaan. Tuomiston mukaan munuaiset pystyvät mukautumaan erilaisiin vesimääriin, mutta niilläkin on rajansa. Nopea lisäys elimistön vesimäärässä voi aiheuttaa "vesimyrkytyksen", jossa elektrolyyttien eli kivennäisaineiden tasapaino häiriintyy.

Tuomiston mukaan etenkin natriumin pitoisuus pienenee normaalista 140 milliekvivalentista litrassa. Laimeneminen 120 milliekvivalenttiin aiheuttaa sekavuutta ja ärtyisyyttä, ja 110 voi aiheuttaa tajuttomuuden ja hengenvaaran.

Professorin mukaan munuaiset voivat tunnissa erittää noin litran vettä hyvin laimeana virtsana. Sitä suurempi juominen lisää elimistön vesikuormaa ja lisää vesimyrkytyksen riskiä.

Vesimyrkytyksen oireet

Veren laimentuessa liikaa, vettä siirtyy soluihin ja kudoksiin, kuten aivoihin. Solujen ja kudoksien turpoaminen aiheuttaa vesimyrkytykselle tyypilliset oireet.

Lievä vesimyrkytys voi olla oireeton tai aiheuttaa oireita, kuten: levottomuus, lihaskrampit, pahoinvointi, päänsärky, ruokahaluttomuus, vatsakipu, voimattomuus ja väsymys.

Vaikean vesimyrkytyksen oireita ovat yllämainittujen lisäksi: hallusinaatiot, hengitysvaikeudet rasituksessa, kouristukset, lihasheikkous, neste keuhkoissa, puhehäiriö, sekavuus, sydämen rytmihäiriö, tajunnan hämärtyminen, tajuttomuus ja virtsankarkailu.

Lähteet: Ravitsemusneuvottelukunta.fi, Poliklinikka.fi, oireet.fi.

Petra Kiiski/ MTV3

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.