Viina maistuu suomalaisille myös työaikana - monilla jää ryyppy päälle lomalla

SAK:n työehtoasiantuntija Katarina Murto arvioi, että vaikka alkoholin käyttö suomalaisilla työpaikoilla on valitettavan yleinen ongelma, vain harvalla työpaikalla on yhteiset pelisäännöt päihdeongelmien ehkäisemiseksi.

Murron mukaan esimiehet puuttuvat tapauksiin myös usein liian myöhään. Toisaalta työkaverit osallistuvat tahtomattaan kollegan ongelman piilotteluun.

– Räikeimmät tapaukset ovat yksittäisiä. Erityisesti ovat lisääntyneet sellaiset tapaukset, joissa tullaan töihin puolikuntoisena, kun edellinen ilta on venynyt pitkäksi.

Laajempia syitä alkoholinkäyttöön ovat Murron mukaan elämän kasvava hektisyys ja paineet sekä kilpailu työpaikoista ja huoli työn jatkuvuudesta. Vanhemman sukupolven muistamat kosteat työpaikkalounaat, joilta lähdettiin kotiin yömyöhään tai palattiin työpaikalle umpitunnelissa, ovat sen sijaan vähentyneet.

– Edustustilaisuuksissa juominen on vähentynyt selvästi nousukauteen verrattuna.

Saunakaljaa myös arki-iltana?

Moni suomalainen nauttii alkoholia lomalla huomattavasti useammin ja enemmän kuin työaikana.

Suuri osa työssäkäyvistä pystyy katkaisemaan naukkailun töihin palattua, mutta niille, joille juominen on ongelma, raitistuminen on vaikeampaa.

– Putken katkaisu on vaikeaa varsinkin heille, joilla juominen on karannut käsistä jo muutenkin.

Työpaikkajuopottelu on turvallisuusriski

Päihtynyt ihminen on Murron mukaan työpaikalla riski sekä itselleen että työkavereille.

– Sellaisia työtapaturmia sattuu Suomessa paljon, joissa syynä on alkoholi, Murto kertoo.

Päihtynyt tai krapulainen työkaveri vaikuttaa myös yleiseen työilmapiiriin.

– Hän on usein väsyneempi ja ärtyneempi kuin muut, ja hänelle tulee yllättäviä sairauspoissaoloja. Se taas heijastuu työkavereiden kanssa toimimiseen. Myöskään päihtyneen ja krapulaisen työkyky ei ole samanlainen kuin muutoin.

Pitääkö känninen työkaveri käräyttää?

Työntekijöitä edustavan SAK:n näkemyksen mukaan niin työnantajan kuin työkavereidenkin velvollisuus on puuttua siihen, jos työntekijä tulee humalassa töihin.

– Esimies vastaa turvallisuudesta työpaikalla, ja hänellä on velvollisuus ottaa asia esiin. Työntekijä on poistettava työpaikalta, jos hänen toiminnastaan aiheutuu vaaraa. Jos taas työkaveri havaitsee kollegan - tai esimiehen - juopuneena tai krapulassa töissä, hänen pitäisi tarttua asiaan, etenkin jos siitä jos aiheutuu vaaraa. Myös työntekijä vastaa lain mukaan työturvallisuudesta työpaikalla, Murto sanoo.

– Ymmärrän, että työkaverin käräyttämiseen on kuitenkin korkea kynnys.

Pahimmassa tapauksessa alkoholisti saa potkut

Jokaisella työpaikalla olisi Katarina Murron mielestä hyvä olla päihdeohjelma, josta käy ilmi, miten esimerkiksi edustustilaisuuksissa tai yhteisissä juhlissa toimitaan.

– Työntekijöitä on kohdeltava asiassa tasapuolisesti, ja kun asiasta on sovittu yhteisesti, pystytään paremmin ennaltaehkäisemään ongelmia.

Irtisanominen on viimeinen keino lopettaa kännisen toilailu töissä.

– Suurin osa tapauksista on kertalipsahduksia, eli ilta on venähtänyt pitkäksi ja tullaan krapulassa töihin, ja ne voidaan hoitaa työpaikkatasolla. Räikeimmissä tapauksissa, eli silloin kun työntekijällä on jo niin paha alkoholiongelma, että se vaikuttaa työn tekemiseen ja työturvallisuuteen eikä hoito tepsi, työsuhde joudutaan päättämään.