Helsingin käräjäoikeus alkaa tiistaina käsitellä poikkeuksellista oikeusjuttua, jossa ovat vastakkain Suomen kansalaisen oikeus pankkipalveluihin ja pankkien pelko Yhdysvaltain talouspakotteista.
Venäläis-suomalainen liikemies Boris Rotenberg vaatii, että Helsingin käräjäoikeus velvoittaa Handelsbankenin Suomen-sivuliikkeen ottamaan vastaan hänen rahansiirtojaan ja Nordean, OP Yrityspankin ja Danske Bankin Suomen-sivuliikkeen välittämään hänen rahaliikennettään.
Hän sanoo käräjäoikeuteen toimittamassaan kanteessa, että pankit ovat kieltäytyneet välittämästä ja vastaanottamasta hänen tekemiään maksuja. Tämän takia hän ei ole voinut kertomansa mukaan maksaa laskujaan esimerkiksi verottajalle, Trafille ja perintätoimistoille. Rotenberg on Venäjän ja Suomen kansalainen ja perustelee vaatimusta muun muassa sillä, että hänellä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muihin EU-kansalaisiin nähden.
Rotenbergilla on Handelsbankenissa käyttötili, mutta pankki ei suostu ottamaan vastaan tilille rahaa Rotenbergin ulkomaisilta tileiltä saati käteistalletuksina. Lisäksi Rotenbergin elämää vaikeuttaa se, että hänen tekemänsä maksut eivät mene perille. Jos esimerkiksi laskun lähettäneellä sähköyhtiöllä on tili Nordeassa, Danskessa tai Osuuspankissa, hän ei pysty maksamaan laskua, sillä pankit palauttavat Rotenbergilta tulleet maksut lähettäjälle.
Taustalla Ukrainan kriisi
Muun muassa Rotenberg ja hänen poikansa on asetettu Yhdysvaltain valtionvarainministeriön alaisen Office of Foreign Assets Controlin (OFAC) hallinnoimalle Specially Designated Nationals -pakotelistalle (SDN).
Kun Itä-Ukrainan kriisi kärjistyi helmikuussa 2014 ja Venäjä miehitti Krimin, Yhdysvallat asetti useita venäläisiä pakotelistalle. Käräjäoikeuteen toimitettujen asiakirjojen mukaan Rotenberg asetettiin pakotelistalle maaliskuussa 2014.
Yhdysvallat perustelee pakotteita sillä, että Rotenberg kuuluu Venäjän johdon sisäpiiriin ja hän on toiminut "johtavan venäläisen valtion virkamiehen puolesta tai avustanut, sponsoroinut tai antanut taloudellista tai aineellista tukea tällaiselle henkilölle."
Listalle päätyminen tarkoittaa, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat voineet jäädyttää Rotenbergin varat ja ovat kieltäneet muita tekemästä määrättyjä liiketoimia hänen kanssaan. Pakotteita rikkova ottaa riskin joutumisesta itse pakotteiden kohteeksi.
EU ei kuitenkaan ole asettanut pakotteita Rotenbergia vastaan. Kanteen mukaan pankit eivät saa kohdella Rotenbergia eriarvoisesti EU:n alueella Yhdysvaltain pakotteista riippumatta eikä OFAC-pakotteilla ole mitään oikeudellista velvoittavuutta Suomessa.
Pankit pelkäävät pakotteita kirjaimellisesti kuollakseen
Kaikki neljä pankkia pelkäävät, että niiden toiminta voisi vaikeutua merkittävästi, jos ne koskisivat Rotenbergin rahoihin. Osuuspankki sanoo, että sen pankkitoiminta voisi jopa loppua, jos se joutuisi Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi. Pankkien maailmassa Yhdysvaltain dollari ja kansainväliset rahoitusjärjestelyt ovat tärkeitä ja Yhdysvalloilla on paljon valtaa.
– SDN-listalle joutuminen johtaisi todennäköisesti käytännössä siihen, että OP:n edellytykset jatkaa pankkitoimintaa menetettäisiin, Osuuspankki toteaa vastauksessaan.
Vähintäänkin merkittävistä vaikeuksista puhuvat myös Nordea ja Handelsbanken. Dansken vastauksessa mahdollisia seurauksia havainnollistetaan esimerkein.
Danske Bank viittaa tapaukseen, jossa ranskalaispankki joutui maksamaan yhdeksän miljardin dollarin sakot OFAC-pakotteiden rikkomisesta. Toisessa tapauksessa latvialaispankki joutui lopettamaan koko toimintansa muun muassa siksi, että Yhdysvallat kielsi muita pankkeja toimimasta sen kanssa.
Pankit vetoavat rahanpesulainsäädäntöön
Handelsbankenilta Rotenberg vaatii, että se sallisi hänen siirtää omia rahojaan ulkomailta omalle tililleen. Pankki vetoaa vastauksessaan talouspakotteiden lisäksi esimerkiksi EU:n rahanpesusääntelyyn. Pankin mukaan se ei voi riittävästi varmistua Rotenbergin rahojen alkuperästä. Rotenberg on esimerkiksi yrittänyt todistaa rahojen laillista alkuperää toimittamalla pankille venäläisen veroilmoituksensa, mutta pankin mukaan Rotenbergin pitäisi selvittää rahan alkuperä euro eurolta kirjanpitonsa ja tiliotteidensa avulla.
Kolmelta muulta pankilta Rotenberg taas vaatii, että ne välittäisivät hänen rahaliikennettään.
Osuuspankin mukaan se voi määritellä omissa ehdoissaan, että sillä on oikeus palauttaa maksu maksajan pankille, mikäli maksaja on kansainvälisten pakotteiden kohteena. Vaikka Rotenberg ei ole asiakassuhteessa pankkiin, maksun saaja on. Se myös toteaa, ettei voi ottaa riskiä siitä, että joutuisi itse Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi.
Danske Bankin mukaan mikään laki ei velvoita sitä ottamaan vastaan Rotenbergin tekemiä maksuja asiakkaidensa tilille. Sen mukaan sillä on itse asiassa velvollisuus olla koskematta Rotenbergin rahoihin, koska laki määrää, ettei pankki saa ottaa vakavaraisuuttaan tai maksuvalmiuttaan vaarantavia riskejä.
– OFAC-pakotteiden vastaisesta toiminnasta voisi seurata Danske Bankille erittäin vakavia seurauksia. Erittäin suurten sakkojen ja maineriskin lisäksi tämä johtaisi siihen, että Danske Bank ei voisi enää välittää maksuja Yhdysvaltain dollareissa.
Muiden pankkien tavoin Nordea väittää lisäksi, ettei Rotenberg voi vedota tapauksessa yhdenvertaisuuslainsäädäntöön. Pankin mukaan laki määrittelee syrjinnän perusteiksi esimerkiksi iän ja kansallisuuden, mutta ei henkilön toimintaa.
– Henkilön toimintaan tai menettelytapaan tai tosiasiallisiin olosuhteisiin liittyvä seikka ei ole yhdenvertaisuuslain mukainen henkilöön liittyvä syy. Rotenbergia ei ole laittomasti syrjitty, Nordea toteaa.