Helsingin käräjäoikeus alkaa tiistaina käsitellä poikkeuksellista oikeusjuttua, jossa ovat vastakkain Suomen kansalaisen oikeus pankkipalveluihin ja pankkien pelko Yhdysvaltain talouspakotteista.
Venäläis-suomalainen liikemies Boris Rotenberg vaatii, että Helsingin käräjäoikeus velvoittaa Handelsbankenin Suomen-sivuliikkeen ottamaan vastaan hänen rahansiirtojaan ja Nordean, OP Yrityspankin ja Danske Bankin Suomen-sivuliikkeen välittämään hänen rahaliikennettään.
Hän sanoo käräjäoikeuteen toimittamassaan kanteessa, että pankit ovat kieltäytyneet välittämästä ja vastaanottamasta hänen tekemiään maksuja. Tämän takia hän ei ole voinut kertomansa mukaan maksaa laskujaan esimerkiksi verottajalle, Trafille ja perintätoimistoille. Rotenberg on Venäjän ja Suomen kansalainen ja perustelee vaatimusta muun muassa sillä, että hänellä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muihin EU-kansalaisiin nähden.
Rotenbergilla on Handelsbankenissa käyttötili, mutta pankki ei suostu ottamaan vastaan tilille rahaa Rotenbergin ulkomaisilta tileiltä saati käteistalletuksina. Lisäksi Rotenbergin elämää vaikeuttaa se, että hänen tekemänsä maksut eivät mene perille. Jos esimerkiksi laskun lähettäneellä sähköyhtiöllä on tili Nordeassa, Danskessa tai Osuuspankissa, hän ei pysty maksamaan laskua, sillä pankit palauttavat Rotenbergilta tulleet maksut lähettäjälle.
Taustalla Ukrainan kriisi
Muun muassa Rotenberg ja hänen poikansa on asetettu Yhdysvaltain valtionvarainministeriön alaisen Office of Foreign Assets Controlin (OFAC) hallinnoimalle Specially Designated Nationals -pakotelistalle (SDN).
Kun Itä-Ukrainan kriisi kärjistyi helmikuussa 2014 ja Venäjä miehitti Krimin, Yhdysvallat asetti useita venäläisiä pakotelistalle. Käräjäoikeuteen toimitettujen asiakirjojen mukaan Rotenberg asetettiin pakotelistalle maaliskuussa 2014.