Venäjän on kerrottu lisänneen viime aikoina jälleen joukkoja Ukrainan rajan läheisyydessä, mutta kenelläkään ei tunnu olevan tarkkaa tietoa alueen tilanteesta.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan onkin tavattoman huolestuttavaa, etteivät läntiset tiedustelupalvelut oikeastaan edes tiedä, mitä Ukrainan rajan läheisyydessä on tapahtumassa.
Aiemmin syksyllä Venäjä myös rajoitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijoiden oleskelua alueella, mikä vähensi osaltaan alueelta saatavan riippumattoman tiedon määrää.
Yhdysvallat on kuitenkin kertonut Venäjällä olevan Ukrainan rajan läheisyydessä 100 000 sotilasta. Ukrainan ulkoministeriö on puolestaan kertonut maansa ympärillä olevien venäläisten joukkojen määrän olevan noin 90 000.
Lue lisää: Ukrainan presidentti: Lähes 100 tuhatta venäläissotilasta Ukrainan rajan lähettyvillä
Kikkaileva Venäjä näkee levottomuuden keskellä mahdollisuuksia
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen Venäjä-ryhmästä erikoistutkija majuri Jukka Viitaniemen mukaan on poikkeuksellista, että Ukrainan rajan läheisyyteen laitetaan joukkoja näin huoltokaudella, jonka aikana ei yleensä ole totuttu näkemään joukkojen siirtelyä tai harjoittelua.
Itäisessä Euroopassa on ollut kasvavaa levottomuutta laajemmallakin alueella. Aaltolan mukaan tämä on Venäjän näkökulmasta yhtäältä huolestuttavaa, toisaalta taas Venäjälle on ollut aina tärkeää olla itse tilanteen päällä.
– Vaikka on levottomuutta, nähdään myös mahdollisuuksia, kunhan itse tehdään siirtoja, eikä anneta asioiden tapahtua omin päin, Aaltola sanoo.
Aseellinen hyökkäys epätodennäköinen, muttei mahdottomuus
Viitaniemen mukaan on spekuloitu, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Ukrainaan.
– Pidän aseellista hyökkäystä epätodennäköisenä, mutten pois suljettuna, Viitaniemi arvioi.
Aaltolan mukaan isommista selkkauksista olisi seurauksena läntisiä pakotteita ja lisääntyvää tukea Ukrainalle, mitkä taas eivät ole Venäjän intresseissä.
Venäjä oli lisäksi odottanut, että länsimaat reagoisivat maltillisesti sen tuoreimpiin toimiin Ukrainan rajan tuntumassa. Sen sijaan viime päivät ovat osoittaneet, että Yhdysvaltain lisäksi myös Ranska, Saksa ja Britannia ovat ilmaisseet hyvinkin vahvoin sanoin puolustavansa Ukrainan alueellista koskemattomuutta.
– Jopa Ruotsissa väläyteltiin koulutusapua Ukrainan puolustusvoimille. Eli kyllä siinä selkeästi tämä läntinen ääni on ollut yhä yhteneväisempi ja Ukrainaa tukevampi, Aaltola sanoo.
Samaan aikaan Ukraina on sotaa käyvänä maana vähitellen kehittänyt omaa puolustuskyvykkyyttään.
– Putin on maininnut Ukrainan sotilaallisen kyvyn kehittymisen keskeisenä kansallisena uhkana, joka kohdistuu Venäjään, Aaltola sanoo.