Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) syyttää Paavo Lipposta (sd) ja Sauli Niinistöä (kok) hätiköimisestä, kun Suomi aikanaan liittyi euroalueeseen. Hänestä hätiköinnin tulokset näkyvät nyt euromaiden taloussotkuissa.
- Kun rahaliittoon siirryttiin, Pohjoismaista ainoastaan Suomi oli vetämässä kehitystä kohti laajaa euroaluetta. Lipponen ja Niinistö halusivat, että Suomi on ensimmäisten mukana rahaliitossa. He toimivat mielestäni väärin, Väyrynen kommentoi MTV3:n Huomenta Suomessa.
Väyrysen mukaan euroalue on liian laaja ja euromaat liian heterogeenisiä, että yhteisvaluutta voisi toimia.
- Suomen olisi ollut järkevää jäädä ulkopuolelle. Silloin koko euroalue olisi voinut saada järkevämmän muodon. Ensin euroalueeseen olisi pitänyt liittää keskenään samankaltaiset maat ja myöhemmin sitä oltaisiin voitu laajentaa.
"Liittovaltion idea kaiken takana"
Väyrynen valittelee, että Euroopan kehitykseen on vaikuttanut liiaksi federalistinen ideologia.
- Federalistinen ajatus tähtää siihen, että Euroopan unionista kehittyisi liittovaltio. Tämä oli takana, kun haluttiin tehdä laaja rahaliitto.
Liittovaltion idea näkyy Väyrysen mukaan myös siinä, miten euromaiden rahaongelmia on lähdetty selvittämään.
- Koko talouskriisiä ei olisi syntynyt, mikäli euroalue ei olisi ollut näin suuri.
Väyrynen ei usko, että euroaluetta voisi enää purkaa.
- Nyt on vain vaarana, että liittovaltion idea saa lisää jalansijaa, ja Euroopassa aletaan rakentaa yhteistä finanssi- ja talouspolitiikkaa rahapolitiikan rinnalle. Se tuhoaa Euroopan kilpailukyvyn kansainvälisesti.
Väyrynen vakuuttaa, että Irlanti-laina on todella laina, joka on maksettava takaisin.
- Sama koskee Kreikkaa. Euroopan keskuspankilla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla on keinot huolehtia siitä, että lainat pysyvät lainoina eivätkä muutu avustuksiksi.
Lue myös: Irlanti-lainan oikea hintalappu: 741 miljoonaa
Katso ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen haastattelu: (Huomenta Suomi 1.12.2010)
Sumo video id