Suomen talouskasvu voi tänä vuonna jäädä hiukan odotettua pienemmäksi koronaviruksen takia. Toistaiseksi viruksen talousvaikutukset eivät kuitenkaan edellytä massiivisia lisätoimia.
Valtiovarainministeriön joulukuinen talouskasvuluku oli vain yksi prosenttia, mutta ministeriössä ei silti vielä hätäillä.
–Tässä vaiheessa ei ole viitteitä siitä, että pitäisi aloittaa massiivisempia talouden toimia koronaviruksen takia, sanoi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) taloustoimittajien tilaisuudessa.
Viruksen talousvaikutusten arvioidaan olevan suurimmillaan kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Erityisesti osakemarkkinoilla on ollut epävarmuutta.
Viruksen vaikutus talouteen riippuu kuitenkin muun muassa epidemian kestosta ja laajenemisesta. Siksi valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat tilannetta. Viruksen talousvaikutuksia arvioidaan myös kevään kehysriihessä.
Matkailu ja teollisuus kärsivät
Suomessa koronavirus iskee eri aloille eri tavoin.
–Tällä hetkellä sillä on vaikutusta matkailuun ja teollisuuden komponenttien saatavuuteen. Miä paremmin viruksen leviäminen saadaan estettyä, niinsitä pienemmäksi myös vaikutukset jäävät, totesi Kulmuni.
Valtion budjetissa on 8,9 miljoonan euron määräraha, jota voidaan käyttää koronan aiheuttamiin välittömiin kuluihin kuten hoitoihin. Tarvittaessa lisärahaa voidaan myöntää lisäbudjetissa.
Elvytysmekanismi ei laukea
Hallitusohjelmassa on sovittu erityisestä suhdannemekanismista, jonka perusteella hallitus voi käynnistää mittavia elvytystoimia. Kulmunin mukaan sen käyttö ei ole perusteltua.
–Tässä vaiheessa ei olla sen kaltaisen tilanteen edessä, että koronan takia pitäisi ottaa elvytysmekanismi käyttöön, totesi Kulmuni.
Valtiovarainministerin mukaan elvytysmekanismin käyttö edellyttäisi bruttokansantuotteen prosentin suuruista laskua ainakin kahden perättäisen vuosineljänneksen ajan. Silloin Suomi olisi jo lamassa.